Asiakkaiden kokemukset tekonivelleikkauksen jälkeisestä etäkuntoutuksesta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kauranen, Ari (2018)
Kauranen, Ari
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802222711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802222711
Tiivistelmä
Etäkuntoutus on erilaisia viestintävälineitä hyödyntämällä järjestettyä kuntoutusta. Etäkuntoutus on yksi mahdollisista kehityssuunnista fysioterapiassa. Tällä hetkellä sen käyttö ei ole niin yleistä mitä se voisi olla. Etäkuntoutuksen etuja ovat: lähikontaktissa tapahtuvan terapian tarve vähenee, jolloin se sopii, harvaan asutuille alueille ja asiakkaille joilla on vaikeuksia kulkemisen kanssa. Etäkuntoutus sopii myös tilanteisiin, joissa halutaan optimoida fysioterapian ajoitusta. kestoa, tehoa ja edistää myös kuntoutujan motivaatiota. Etäkuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu enemmän, mutta asiakkaiden kokemuksia etäkuntoutuksesta on tutkittu vähemmän. Työn tavoitteena oli ottaa selvää, minkälaisia kokemuksia asiakkailla on tekonivelleikkauksen jälkeisestä etäkuntoutuksesta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työ rajattiin koskemaan asiakkaita, joille on tehty tekonivelleikkaus, jonka jälkeinen fysioterapia on toteutettu etäkuntoutuksena. Aineiston haku suoritettiin seuraaviin tietokantoihin: Medic, Tietokanta Ohtanen, BioMed Central, PEDro, PubMeD, Elsevier Sciense Direct, CINAHL (Ebsco), Sage Journals, Cochrane ja Google Scholar. Analysointimenetelmänä kuvailtiin katsaukseen valittujen tutkimuksien sisällön samankaltaisuudet ja eroavaisuudet, sekä luotiin näiden havaintojen pohjalta uusia teemoja.
Kirjallisuuskatsaukseen otettiin kolme tutkimusta, joista kaksi oli laadullisia tutkimuksia, joissa oli käytetty teemahaastattelua ja yksi tutkimus oli määrällinen, jossa asiakkaille oli tehty tyytyväisyyskysely etäkuntoutuksesta. Tutkimuksista yksi koski olkapään ja kaksi polven tekonivelleikkausta. Tutkimuksien tulokset olivat samansuuntaisia. Näiden pohjalta tehtiin synteesi, jossa on viisi teemaa: Tekniikan toimivuus, etäkuntoutuksen käytännöllisyys, terapiasuhteen muodostuminen etänä, harjoittelun yksilöllisyys ja tehokkuus, sekä vuorovaikutus.
Etäkuntoutus oli koettu pääasiassa positiivisesti ja vaikuttaa, että tekonivelleikkauksen jälkeisessä fysioterapiassa etäkuntoutuksella voidaan saavuttaa monia vuorovaikutuksellisia ja terapeuttisia tavoitteita yhtä hyvin, kuin tavanomaisessa fysioterapiassa. Myös muissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu asiakkaiden kokemuksia erilaisilla fysioterapian asiakasryhmillä, on saatu samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuksia on kuitenkin vähän ja niiden otannat ovat pieniä, joten aihetta olisi hyvä tutkia lisää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Oulun ammattikorkeakoulu.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Työ rajattiin koskemaan asiakkaita, joille on tehty tekonivelleikkaus, jonka jälkeinen fysioterapia on toteutettu etäkuntoutuksena. Aineiston haku suoritettiin seuraaviin tietokantoihin: Medic, Tietokanta Ohtanen, BioMed Central, PEDro, PubMeD, Elsevier Sciense Direct, CINAHL (Ebsco), Sage Journals, Cochrane ja Google Scholar. Analysointimenetelmänä kuvailtiin katsaukseen valittujen tutkimuksien sisällön samankaltaisuudet ja eroavaisuudet, sekä luotiin näiden havaintojen pohjalta uusia teemoja.
Kirjallisuuskatsaukseen otettiin kolme tutkimusta, joista kaksi oli laadullisia tutkimuksia, joissa oli käytetty teemahaastattelua ja yksi tutkimus oli määrällinen, jossa asiakkaille oli tehty tyytyväisyyskysely etäkuntoutuksesta. Tutkimuksista yksi koski olkapään ja kaksi polven tekonivelleikkausta. Tutkimuksien tulokset olivat samansuuntaisia. Näiden pohjalta tehtiin synteesi, jossa on viisi teemaa: Tekniikan toimivuus, etäkuntoutuksen käytännöllisyys, terapiasuhteen muodostuminen etänä, harjoittelun yksilöllisyys ja tehokkuus, sekä vuorovaikutus.
Etäkuntoutus oli koettu pääasiassa positiivisesti ja vaikuttaa, että tekonivelleikkauksen jälkeisessä fysioterapiassa etäkuntoutuksella voidaan saavuttaa monia vuorovaikutuksellisia ja terapeuttisia tavoitteita yhtä hyvin, kuin tavanomaisessa fysioterapiassa. Myös muissa tutkimuksissa, joissa on tutkittu asiakkaiden kokemuksia erilaisilla fysioterapian asiakasryhmillä, on saatu samansuuntaisia tuloksia. Tutkimuksia on kuitenkin vähän ja niiden otannat ovat pieniä, joten aihetta olisi hyvä tutkia lisää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Oulun ammattikorkeakoulu.