Menetelmiä ja yhteistyötä : tutkimus varsinaissuomalaisissa lastenkodeissa ja psykiatrian poliklinikoilla käytettävistä menetelmistä
Leikas, Tiia; Marttila, Pirkko-Liisa (2018)
Leikas, Tiia
Marttila, Pirkko-Liisa
Turun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802222713
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201802222713
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö esittelee tutkimuksen, jossa kartoitettiin varsinaissuomalaisissa lastenkodeissa ja psykiatrian poliklinikoilla käytettäviä menetelmiä. Tutkimus pitää sisällään myös kysymykset siitä, löytyykö kunnallisista ja yksityisistä lastenkodeista eroavaisuuksia menetelmien käytössä, ja miten toimivaa yhteistyön psykiatrian poliklinikoiden ja lastensuojelun välillä koetaan olevan.
Opinnäytetyö alkaa tilastolla lasten sijoituksista Suomessa, lastenkodin määritelmällä ja lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien kuvauksella, jonka jälkeen se käsittelee teorian kautta erilaisia työskentelyorientaatioita ja menetelmiä sekä niiden valintaa ja käyttöä. Menetelmät valikoituivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelun käsikirjan perusteella, sekä osittain lastensuojelulaitoksissa työskennelleiltä opiskelijoilta kysellen.
Teorian jälkeen esitellään käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimusprosessi. Tutkimus tehtiin käyttäen teemahaastattelua ja verkkokyselyä. Teemahaastattelua käytettiin tutkimuksen alussa psykiatrian poliklinikoiden työntekijöiden kanssa, ja sen avulla selvitettiin heidän käyttämiään menetelmiä ja työskentelyorientaatioita. Verkkokyselyn linkki lähetettiin lastenkotien ohjaajille, ja se luotiin Webropol-työkalua käyttäen. Verkkokyselyn tulokset analysoitiin manuaalisesti, mutta Webropol-työkalun raporttien pohjalta.
Tulos-osiossa avataan ensin haastatteluiden tulokset. Yhteenvetona haastatteluiden tuloksista todetaan, että haastatellut psykiatrian poliklinikoiden työntekijät käyttävät erilaisia menetelmiä lasten kanssa riippuen lasten oireista. Menetelmiä käytetään psykiatrian poliklinikoilla usein keskustelun tukena tai tutustumisvaiheessa, ja mielellään yhdessä lapsen perheen kanssa. Toisena esitellään verkkokyselyn tulokset, joista selviää, että lastenkodeissa käytetään säännöllisesti joitakin menetelmiä, ja menetelmäkoulutuksista ollaan kiinnostuneita. Yleisimmin mainittu käytettävä menetelmä lastenkodeissa on tutkimuksen mukaan omaohjaajatyöskentely. Kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä ei juuri löytynyt eroja muualta kuin yksittäisten menetelmien käytöstä.
Viimeisessä osiossa on tekijöiden omaa pohdintaa tutkimustuloksista sekä tutkimuksen arviointia eettisyyden, luotettavuuden ja hyödynnettävyyden näkökulmista. Jatkotutkimusmahdollisuuksia on myös mietitty, sekä tekijöiden omaa oppimista tutkimusprosessin aikana.
Opinnäytetyö alkaa tilastolla lasten sijoituksista Suomessa, lastenkodin määritelmällä ja lasten ja nuorten psykiatristen ongelmien kuvauksella, jonka jälkeen se käsittelee teorian kautta erilaisia työskentelyorientaatioita ja menetelmiä sekä niiden valintaa ja käyttöä. Menetelmät valikoituivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lastensuojelun käsikirjan perusteella, sekä osittain lastensuojelulaitoksissa työskennelleiltä opiskelijoilta kysellen.
Teorian jälkeen esitellään käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimusprosessi. Tutkimus tehtiin käyttäen teemahaastattelua ja verkkokyselyä. Teemahaastattelua käytettiin tutkimuksen alussa psykiatrian poliklinikoiden työntekijöiden kanssa, ja sen avulla selvitettiin heidän käyttämiään menetelmiä ja työskentelyorientaatioita. Verkkokyselyn linkki lähetettiin lastenkotien ohjaajille, ja se luotiin Webropol-työkalua käyttäen. Verkkokyselyn tulokset analysoitiin manuaalisesti, mutta Webropol-työkalun raporttien pohjalta.
Tulos-osiossa avataan ensin haastatteluiden tulokset. Yhteenvetona haastatteluiden tuloksista todetaan, että haastatellut psykiatrian poliklinikoiden työntekijät käyttävät erilaisia menetelmiä lasten kanssa riippuen lasten oireista. Menetelmiä käytetään psykiatrian poliklinikoilla usein keskustelun tukena tai tutustumisvaiheessa, ja mielellään yhdessä lapsen perheen kanssa. Toisena esitellään verkkokyselyn tulokset, joista selviää, että lastenkodeissa käytetään säännöllisesti joitakin menetelmiä, ja menetelmäkoulutuksista ollaan kiinnostuneita. Yleisimmin mainittu käytettävä menetelmä lastenkodeissa on tutkimuksen mukaan omaohjaajatyöskentely. Kunnallisen ja yksityisen sektorin välillä ei juuri löytynyt eroja muualta kuin yksittäisten menetelmien käytöstä.
Viimeisessä osiossa on tekijöiden omaa pohdintaa tutkimustuloksista sekä tutkimuksen arviointia eettisyyden, luotettavuuden ja hyödynnettävyyden näkökulmista. Jatkotutkimusmahdollisuuksia on myös mietitty, sekä tekijöiden omaa oppimista tutkimusprosessin aikana.