Tulkin käyttö Suomen poliisin taktisessa neuvottelussa : tulkin käytön tuomat haasteet ja erityispiirteet
Kesti, Jutta (2018)
Kesti, Jutta
Poliisiammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803042988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803042988
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tarkastella Suomen poliisin taktisia neuvottelutilanteita, joissa on käytetty tulkkia. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda ilmi, millaisia erityispiirteitä, haasteita ja ongelmia tulkin käyttö tuo taktiseen neuvotteluun ja miten tällaisista neuvotteluista on suoriuduttu. Tarkoituksena on myös selvittää, miten tilanteisiin voitaisiin valmistautua ennakolta sekä kartoittaa eri parannus- ja kehitysehdotuksia tutkittavan asian suhteen.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen asiantuntijahaastattelua teemahaastattelun muodossa. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisella otannalla sen perusteella, että he ovat olleet neuvottelijoina tai tulkkeina tulkatussa taktisessa neuvottelussa. Tämä tekee heidän asemastaan erityisen, sillä tapauksia on ollut Suomessa hyvin vähän.
Työn teoreettinen viitekehys tarkastelee sekä taktista neuvottelua että tulkkausta. Teoriaosuus käsittelee pääasiassa taktista neuvottelua Suomessa mutta viitteitä siihen on otettu myös kansainvälisistä teoksista.
Tutkimuksessa selvisi, että poliisin kannalta ongelmallisia seikkoja tulkin käytössä ovat mm. tulkin luotettavuus, pätevyys ja hänen kielitaitonsa. Haastateltavat kokivat
tulkkauksen neuvottelussa niin, että se vie keskustelusta aina jotain pois. Pohdintaa nousi myös siitä, miten stressi vaikuttaa neuvottelijoiden tai tulkkien suorituskykyyn. Kielelliset ja kulttuurilliset eroavaisuudet koettiin pääsääntöisesti haasteiksi mutta myös eduiksi joissain tilanteissa. Päällimmäisenä tämän opinnäytetyön tutkimustuloksista voisi nostaa kehitysehdotuksen, jonka mukaan kaikista optimaalisin tilanne olisi silloin, kun tulkkia ei tarvita, vaan sen sijaan kielitaitoisia poliiseja koulutettaisiin taktisiksi neuvottelijoiksi. Haastateltavat olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä neuvottelijoiden että tulkkien tulisi harjoitella neuvottelutilanteita jo etukäteen.
Opinnäytetyö on toteutettu laadullisena tutkimuksena hyödyntäen asiantuntijahaastattelua teemahaastattelun muodossa. Haastateltavat on valittu harkinnanvaraisella otannalla sen perusteella, että he ovat olleet neuvottelijoina tai tulkkeina tulkatussa taktisessa neuvottelussa. Tämä tekee heidän asemastaan erityisen, sillä tapauksia on ollut Suomessa hyvin vähän.
Työn teoreettinen viitekehys tarkastelee sekä taktista neuvottelua että tulkkausta. Teoriaosuus käsittelee pääasiassa taktista neuvottelua Suomessa mutta viitteitä siihen on otettu myös kansainvälisistä teoksista.
Tutkimuksessa selvisi, että poliisin kannalta ongelmallisia seikkoja tulkin käytössä ovat mm. tulkin luotettavuus, pätevyys ja hänen kielitaitonsa. Haastateltavat kokivat
tulkkauksen neuvottelussa niin, että se vie keskustelusta aina jotain pois. Pohdintaa nousi myös siitä, miten stressi vaikuttaa neuvottelijoiden tai tulkkien suorituskykyyn. Kielelliset ja kulttuurilliset eroavaisuudet koettiin pääsääntöisesti haasteiksi mutta myös eduiksi joissain tilanteissa. Päällimmäisenä tämän opinnäytetyön tutkimustuloksista voisi nostaa kehitysehdotuksen, jonka mukaan kaikista optimaalisin tilanne olisi silloin, kun tulkkia ei tarvita, vaan sen sijaan kielitaitoisia poliiseja koulutettaisiin taktisiksi neuvottelijoiksi. Haastateltavat olivat vahvasti sitä mieltä, että sekä neuvottelijoiden että tulkkien tulisi harjoitella neuvottelutilanteita jo etukäteen.