Löytyykö kauppakeskuksesta kulttuurin kuluttajia? : Tutkimus Sellosalin tunnettuudesta Kauppakeskus Sellossa ja ehdotuksia markkinoinnin tehostamiseen
Kiuru, Jaana (2010)
Kiuru, Jaana
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005068231
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tavoitteina oli selvittää, kuinka hyvin Sellosali tunnetaan läheisen Sellon kauppakeskuksen asiakaskunnan keskuudessa, millaiseksi paikaksi se mielletään ja löytyisikö kauppakeskuksesta uusia potentiaalisia asiakkaita Sellosalille. Tavoitteena oli myös tutkimustulosten perusteella keksiä uusia keinoja Sellosalin markkinoinnin tehostamiseen.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla henkilökohtaisesti kyselylomakkeen avulla Sellon kauppakeskuksen asiakkaita. Kaikkiaan haastateltiin 215 henkilöä. Tutkimusmenetelmä edustaa kvantitatiivista survey-tutkimusta, jossa perusjoukosta poimitaan otos yksilöitä, joilta kerätään aineisto strukturoidussa muodossa.
Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa (84 %) haastatelluista tiesi mikä Sellosali on, mutta puolet näistä salin tietävistä ei ollut käynyt siellä yhtään kertaa. Kiinnostusta Sellosalin ohjelmistoa kohtaan kuitenkin tuntui olevan. Sellosalin tietävistä henkilöistä 70 % piti ohjelmistoa vähintään melko kiinnostavana. Myös suurin osa niistä henkilöistä, jotka eivät tienneet mikä Sellosali on, oli halukas tulemaan Sellosaliin, mikäli siellä olisi kiinnostavaa ohjelmaa.
Ohjelmistosta kysyttäessä konsertit ja erityisesti klassisen musiikin konsertit sekä lastentapahtumat olivat yleisimmin tiedetty ohjelmatyyppi. Mainintoja muiden musiikkityylien konserteista tuli huomattavasti vähemmän. Rytmimusiikki terminä on huonosti tunnettu.
Suurin osa salin tietävistä vastaajista oli huomannut Sellosalin mainoksia lehdissä tai muualla, mutta vajaa kolmannes vastaajista ei ollut huomannut Sellosalin mainontaa ollenkaan. Lehti-ilmoitukset Länsiväylässä, muissa paikallislehdissä ja Helsingin Sanomissa sekä Sellosalin kausiesite olivat monien vastaajien mielestä hyviä keinoja ilmoittaa Sellosalin tapahtumista. Tietoa kiinnostavista tapahtumista etsitään usein myös internetistä, mikä korostui erityisesti ei-tietävien vastauksissa.
Vastausten perusteella Sellosalin kannattaa panostaa kevyen musiikin, nuorille suunnattujen konserttien ja lastentapahtumien mainontaan, jotta saadaan mahdollisimman moni ylittämään kokeilukynnys ja tulemaan Sellosaliin ensimmäisen kerran. Vaikka sijainti kauppakeskuksen yhteydessä ei suoranaisesti ole Sellosalille hyödyksi (suurin osa kävijöistä ei käy samalla kertaa kauppakeskuksessa ja Sellosalissa) on kauppakeskus kuitenkin toimiva paikka markkinointitoimenpiteille: esitteiden jakelupisteelle, julisteille ja äänimainonnalle. Vastausten perusteella löytyi myös uusia keinoja sekä uusiasiakashankintaan että vanhojen asiakkaiden sitoutumisen vahvistamiseen.
Toivon, että Sellosalin kaltaisille kauppakeskuksen yhteydessä sijaitseville kulttuuritaloille on hyötyä opinnäytetyöstäni. Osoittaahan se, että suuri määrä potentiaalisia uusia asiakkaita voi löytyä läheltä, kauppakeskuksen ihmisvilinästä.
Tutkimus tehtiin haastattelemalla henkilökohtaisesti kyselylomakkeen avulla Sellon kauppakeskuksen asiakkaita. Kaikkiaan haastateltiin 215 henkilöä. Tutkimusmenetelmä edustaa kvantitatiivista survey-tutkimusta, jossa perusjoukosta poimitaan otos yksilöitä, joilta kerätään aineisto strukturoidussa muodossa.
Tutkimuksessa havaittiin, että valtaosa (84 %) haastatelluista tiesi mikä Sellosali on, mutta puolet näistä salin tietävistä ei ollut käynyt siellä yhtään kertaa. Kiinnostusta Sellosalin ohjelmistoa kohtaan kuitenkin tuntui olevan. Sellosalin tietävistä henkilöistä 70 % piti ohjelmistoa vähintään melko kiinnostavana. Myös suurin osa niistä henkilöistä, jotka eivät tienneet mikä Sellosali on, oli halukas tulemaan Sellosaliin, mikäli siellä olisi kiinnostavaa ohjelmaa.
Ohjelmistosta kysyttäessä konsertit ja erityisesti klassisen musiikin konsertit sekä lastentapahtumat olivat yleisimmin tiedetty ohjelmatyyppi. Mainintoja muiden musiikkityylien konserteista tuli huomattavasti vähemmän. Rytmimusiikki terminä on huonosti tunnettu.
Suurin osa salin tietävistä vastaajista oli huomannut Sellosalin mainoksia lehdissä tai muualla, mutta vajaa kolmannes vastaajista ei ollut huomannut Sellosalin mainontaa ollenkaan. Lehti-ilmoitukset Länsiväylässä, muissa paikallislehdissä ja Helsingin Sanomissa sekä Sellosalin kausiesite olivat monien vastaajien mielestä hyviä keinoja ilmoittaa Sellosalin tapahtumista. Tietoa kiinnostavista tapahtumista etsitään usein myös internetistä, mikä korostui erityisesti ei-tietävien vastauksissa.
Vastausten perusteella Sellosalin kannattaa panostaa kevyen musiikin, nuorille suunnattujen konserttien ja lastentapahtumien mainontaan, jotta saadaan mahdollisimman moni ylittämään kokeilukynnys ja tulemaan Sellosaliin ensimmäisen kerran. Vaikka sijainti kauppakeskuksen yhteydessä ei suoranaisesti ole Sellosalille hyödyksi (suurin osa kävijöistä ei käy samalla kertaa kauppakeskuksessa ja Sellosalissa) on kauppakeskus kuitenkin toimiva paikka markkinointitoimenpiteille: esitteiden jakelupisteelle, julisteille ja äänimainonnalle. Vastausten perusteella löytyi myös uusia keinoja sekä uusiasiakashankintaan että vanhojen asiakkaiden sitoutumisen vahvistamiseen.
Toivon, että Sellosalin kaltaisille kauppakeskuksen yhteydessä sijaitseville kulttuuritaloille on hyötyä opinnäytetyöstäni. Osoittaahan se, että suuri määrä potentiaalisia uusia asiakkaita voi löytyä läheltä, kauppakeskuksen ihmisvilinästä.