Hyvän kotouttamisen käytännöt : Osallisuudella ja toimijuudella inkluusioon Kauhavalla
Koivumäki, Jenni-Josefiina (2018)
Koivumäki, Jenni-Josefiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803193539
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803193539
Tiivistelmä
Suomeen tulee maahanmuuttajia perhesyiden, opiskelujen ja työn takia sekä pakolaisina ja kiintiöpakolaisina. Jokaisella tulijalla on oikeus kotoutumiseen ja kotouttamispalveluihin. Kauhavalle saapuu vuosittain noin 50 maahanmuuttajaa. Heidän kotouttamistyötä kehitettiin miettimällä, mitkä ovat hyvän kotouttamisen käytännöt ja millä konkreettisilla keinoilla kotoutumista voidaan edistää. Opinnäytetyön tehtävänä oli perehtyä käytäntöihin, joilla osallisuuteen ja toimijuuteen päästään alkuvaiheesta alkaen.
Käytännössä kehittämistyö tehtiin tutustumalla kotouttamisesta, osallistamisesta ja monikulttuurisesta ohjaustyöstä kirjoitettuun kirjallisuuteen ja tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi työssä tutustuttiin käytännön sovelluksiin, joita Etelä-Pohjanmaan alueella on kokeiltu Kauhava, kotini!, Kotiseutu kotoisaksi- ja MaaKoto-hankkeissa. Lisämateriaalia saatiin kansainvälisen Immigration Integration in the Rural Areas-projektin seminaareista sekä Ugandan, Kanadan ja Uuden Seelannin kotouttamiskäytännöistä. Näiden materiaalien pohjalta tarkasteltiin hyviä kotouttamisen malleja, ja tehtiin päätelmiä hyvistä käytännöistä.
Kehittämistyön tulos on, että hyvä kotoutuminen on aina subjektiivinen asia, mutta muutamia hyviä kotouttamistyön kulmakiviä on olemassa. Nämä kulmakivet ovat: ohjaajan tuttuus, ohjauksen vastavuoroisuus, tiedon oikea-aikaisuus, selkokielisyys, yhteisöön kuuluminen, yhteistyö toimijoiden kesken ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus.
Kehittämistyön johtopäätös on, että kotoutuminen tapahtuu kolmella tasolla; yksilö, yhteisö ja yhteiskunta. Hyvän kotouttamisen käytäntöjä, ovat sellaiset toimet, jotka ottavat asiakkaan välittömästi mukaan toimintaan ja osallistavat hänet aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään. Kehittämistyön tuotoksena tehtiin Arjen ohjekirja, johon on koottu alkuvaiheen kotoutumiseen liittyviä tärkeimpiä asioita ohjauksen tueksi.
Käytännössä kehittämistyö tehtiin tutustumalla kotouttamisesta, osallistamisesta ja monikulttuurisesta ohjaustyöstä kirjoitettuun kirjallisuuteen ja tutkimuskirjallisuuteen. Lisäksi työssä tutustuttiin käytännön sovelluksiin, joita Etelä-Pohjanmaan alueella on kokeiltu Kauhava, kotini!, Kotiseutu kotoisaksi- ja MaaKoto-hankkeissa. Lisämateriaalia saatiin kansainvälisen Immigration Integration in the Rural Areas-projektin seminaareista sekä Ugandan, Kanadan ja Uuden Seelannin kotouttamiskäytännöistä. Näiden materiaalien pohjalta tarkasteltiin hyviä kotouttamisen malleja, ja tehtiin päätelmiä hyvistä käytännöistä.
Kehittämistyön tulos on, että hyvä kotoutuminen on aina subjektiivinen asia, mutta muutamia hyviä kotouttamistyön kulmakiviä on olemassa. Nämä kulmakivet ovat: ohjaajan tuttuus, ohjauksen vastavuoroisuus, tiedon oikea-aikaisuus, selkokielisyys, yhteisöön kuuluminen, yhteistyö toimijoiden kesken ja yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus.
Kehittämistyön johtopäätös on, että kotoutuminen tapahtuu kolmella tasolla; yksilö, yhteisö ja yhteiskunta. Hyvän kotouttamisen käytäntöjä, ovat sellaiset toimet, jotka ottavat asiakkaan välittömästi mukaan toimintaan ja osallistavat hänet aktiiviseksi toimijaksi omassa elämässään. Kehittämistyön tuotoksena tehtiin Arjen ohjekirja, johon on koottu alkuvaiheen kotoutumiseen liittyviä tärkeimpiä asioita ohjauksen tueksi.