Hoitoalan opiskelijoiden tupakointikäyttäytyminen Mikkelin ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kampuksella
Mattila, Tiina; Torniainen, Leena (2009)
Mattila, Tiina
Torniainen, Leena
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200912157903
Tiivistelmä
Yleisesti ajatellaan, että hoitoalan ammattilaisen tulisi näyttää hyvää esimerkkiä olemalla itse tupakoimatta. Silti moni hoitoalan opiskelija tupakoi (Kinnunen & Pukkila 2005; Koivumäki & Laitinen 2008, 27; Kunttu & Huttunen 2009, 16). Opinnäytetyömme aihe nousi tästä ristiriidasta.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää hoitoalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia, asenteita tupakointia kohtaan, käytettyjä ja toivottuja tukimuotoja tupakoinnin lopettamiseksi sekä opiskeluterveydenhuollon roolia tupakoimattomuuden tukemisessa. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä. Kysely lähetettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kampuksen 145 sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijalle. Vastauksia saimme 46, joten vastausprosentiksi tuli 31,7. Tulokset kerättiin ja analysoitiin Webropol-järjestelmän avulla.
Kaikista vastaajista (n=46) 17 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin (n=8). Kaikkiaan tupakoivia vastaajia oli 15 (33 %) ja heistä päivittäin tupakoi 53 % (n=8), satunnaisesti 33 % (n=5) ja vain alkoholin vaikutuksen alaisena 13 % (n=2). Suurin osa päivittäin tupakoivista oli 18–23-vuotiaita (n=5). Vastaajien mielestä tupakointi ei sovi hoitoalalle eikä terveyskasvatus ole uskottavaa, jos terveyskasvattaja tupakoi itse. Tärkeänä pidettiin sitä, että hoitoalan ammattilainen näyttää hyvää esimerkkiä olemalla itse tupakoimatta. Opiskelutoverin tupakointia ei pidetty häiritsevänä. Hoitoalan opiskelijan tupakointiin suhtauduttiin sallivammin kuin hoitoalan ammattilaisen tupakointiin. Vastaajien mielestä on hyvä, että opiskeluterveydenhoitaja ottaa tupakoinnin puheeksi. Tupakoivat vastaajat ilmoittivat, että he eivät olleet juurikaan saaneet tukea tupakoinnin lopettamiseen, joskaan lisätuen tai -tiedon tarvetta ei juuri ilmennyt. Opiskeluterveydenhoitaja oli tukenut eniten opiskelijoita tupakoinnin lopettamisessa keskustelemalla tupakointiin liittyvistä asioista ja kannustamalla lopettamaan. Vastaajien vähäisen määrän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä.
Haasteena on tupakoinnin vähentämiseen liittyvien toimenpiteiden tehostaminen, sillä tupakointi on yleistä hoitoalan opiskelijoiden keskuudessa ja lisäksi se sopii huonosti hoitoalan ammattilaiselle. Jatkossa voisi selvittää laajemmin hoitoalan opiskelijoiden tupakointia Mikkelin ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Aihetta voisi tutkia myös opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Nuuskan käytön yleisyyttä voisi myös selvittää.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää hoitoalan opiskelijoiden tupakointitottumuksia, asenteita tupakointia kohtaan, käytettyjä ja toivottuja tukimuotoja tupakoinnin lopettamiseksi sekä opiskeluterveydenhuollon roolia tupakoimattomuuden tukemisessa. Tutkimus toteutettiin internetkyselynä. Kysely lähetettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan kampuksen 145 sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijalle. Vastauksia saimme 46, joten vastausprosentiksi tuli 31,7. Tulokset kerättiin ja analysoitiin Webropol-järjestelmän avulla.
Kaikista vastaajista (n=46) 17 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin (n=8). Kaikkiaan tupakoivia vastaajia oli 15 (33 %) ja heistä päivittäin tupakoi 53 % (n=8), satunnaisesti 33 % (n=5) ja vain alkoholin vaikutuksen alaisena 13 % (n=2). Suurin osa päivittäin tupakoivista oli 18–23-vuotiaita (n=5). Vastaajien mielestä tupakointi ei sovi hoitoalalle eikä terveyskasvatus ole uskottavaa, jos terveyskasvattaja tupakoi itse. Tärkeänä pidettiin sitä, että hoitoalan ammattilainen näyttää hyvää esimerkkiä olemalla itse tupakoimatta. Opiskelutoverin tupakointia ei pidetty häiritsevänä. Hoitoalan opiskelijan tupakointiin suhtauduttiin sallivammin kuin hoitoalan ammattilaisen tupakointiin. Vastaajien mielestä on hyvä, että opiskeluterveydenhoitaja ottaa tupakoinnin puheeksi. Tupakoivat vastaajat ilmoittivat, että he eivät olleet juurikaan saaneet tukea tupakoinnin lopettamiseen, joskaan lisätuen tai -tiedon tarvetta ei juuri ilmennyt. Opiskeluterveydenhoitaja oli tukenut eniten opiskelijoita tupakoinnin lopettamisessa keskustelemalla tupakointiin liittyvistä asioista ja kannustamalla lopettamaan. Vastaajien vähäisen määrän vuoksi tulokset eivät ole yleistettävissä.
Haasteena on tupakoinnin vähentämiseen liittyvien toimenpiteiden tehostaminen, sillä tupakointi on yleistä hoitoalan opiskelijoiden keskuudessa ja lisäksi se sopii huonosti hoitoalan ammattilaiselle. Jatkossa voisi selvittää laajemmin hoitoalan opiskelijoiden tupakointia Mikkelin ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Aihetta voisi tutkia myös opiskeluterveydenhuollon näkökulmasta. Nuuskan käytön yleisyyttä voisi myös selvittää.