Vankeuslain muutos. Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöiden kokemuksia siviiliarvioinnista
Mäkelä, Laura (2018)
Mäkelä, Laura
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803163450
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201803163450
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vankeuslain uudistus on muuttanutyhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijöiden työtä sekä miten työntekijät arvioivat
siviiliarvioinnin hyötyjä tuomitun näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena olituoda esille työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten siviiliarviointia voidaan kehittää.
Tavoitteena oli, että työntekijöiden näkemyksiä voidaan hyödyntää siviiliarviointiin liittyvien käytäntöjen ja työtapojen kehittämisessä.Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvattiin vankeuslain uudistuksen myötä tapahtuneet
muutokset vankeuden täytäntöönpanoprosessissa sekä uudistuksen keskeiset tavoitteet. Taustateorioina olivat rangaistusajan suunnitelma ja vankeuslaki.Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.Aineisto koostuu kahdesta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä kahdeksan Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijää. Tutkimuksen aineisto purettiin sisällönanalyysin avulla. Lakimuutoksen myötä keskeisimpiä muutoksia yhdyskuntaseuraamustoimiston
työntekijöiden työssä olivat rangaistusajan suunnitelmien laatiminen sekä vankitietojärjestelmän käyttö siviiliarviointien tekemisessä. Työntekijät kokivat, että
siviiliarviointi uutena työtehtävänä on lisännyt työn mielekkyyttä. Siviiliarvioinnin koettiin poikkeavan muusta yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtävästä arviointityöstä,
koska siviiliarvioinnissa keskitytään niihin tekijöihin, joiden avulla tuomittua voidaan tukea. Tuomitun näkökulmasta siviiliarvioinnin hyödyiksi nähtiin mahdollisuus tulla kuulluksi sijoituslaitokseen ja -ajankohtaan liittyen. Lisäksirangaistusajan suunnitelmat koettiin yksilöllisemmiksi, koska ne perustuvat tuomitun
tapaamiseen ja kuulemiseen. Siviiliarvioinnin yhteydessä vankeudesta tiedottaminen sekä neuvominen ja ohjaaminen koettiin tuomitun kannalta tärkeiksi asioiksi. Siviiliarvioinnin kehittämisen osalta keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat asiakastietojärjestelmän uusiminen, rangaistusajan suunnitelmien joustava toteuttaminen ja yhtenäinen ohjeistus siviiliarvioinnin käytäntöihin.
siviiliarvioinnin hyötyjä tuomitun näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena olituoda esille työntekijöiden näkemyksiä siitä, miten siviiliarviointia voidaan kehittää.
Tavoitteena oli, että työntekijöiden näkemyksiä voidaan hyödyntää siviiliarviointiin liittyvien käytäntöjen ja työtapojen kehittämisessä.Tutkimuksen teoriaosuudessa kuvattiin vankeuslain uudistuksen myötä tapahtuneet
muutokset vankeuden täytäntöönpanoprosessissa sekä uudistuksen keskeiset tavoitteet. Taustateorioina olivat rangaistusajan suunnitelma ja vankeuslaki.Tutkimus oli kvalitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua.Aineisto koostuu kahdesta haastattelusta, joihin osallistui yhteensä kahdeksan Vaasan yhdyskuntaseuraamustoimiston työntekijää. Tutkimuksen aineisto purettiin sisällönanalyysin avulla. Lakimuutoksen myötä keskeisimpiä muutoksia yhdyskuntaseuraamustoimiston
työntekijöiden työssä olivat rangaistusajan suunnitelmien laatiminen sekä vankitietojärjestelmän käyttö siviiliarviointien tekemisessä. Työntekijät kokivat, että
siviiliarviointi uutena työtehtävänä on lisännyt työn mielekkyyttä. Siviiliarvioinnin koettiin poikkeavan muusta yhdyskuntaseuraamustoimistossa tehtävästä arviointityöstä,
koska siviiliarvioinnissa keskitytään niihin tekijöihin, joiden avulla tuomittua voidaan tukea. Tuomitun näkökulmasta siviiliarvioinnin hyödyiksi nähtiin mahdollisuus tulla kuulluksi sijoituslaitokseen ja -ajankohtaan liittyen. Lisäksirangaistusajan suunnitelmat koettiin yksilöllisemmiksi, koska ne perustuvat tuomitun
tapaamiseen ja kuulemiseen. Siviiliarvioinnin yhteydessä vankeudesta tiedottaminen sekä neuvominen ja ohjaaminen koettiin tuomitun kannalta tärkeiksi asioiksi. Siviiliarvioinnin kehittämisen osalta keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat asiakastietojärjestelmän uusiminen, rangaistusajan suunnitelmien joustava toteuttaminen ja yhtenäinen ohjeistus siviiliarvioinnin käytäntöihin.