Kosteusvauriokorjausten vaihtoehtoiset toimintamallit
Heikkinen, Antti (2018)
Heikkinen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094296
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli ensisijaisena tavoitteena selvittää, eroavatko julkisten ja yksityisten rakennuksien kosteusvauriokorjaushankkeet toisistaan ja toissijaisesti tuottaa Sitowise Oy:lle vaihtoehtoisia toimintamalleja kosteusvauriokorjaushankkeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää, eroavatko kosteus- ja homevauriokorjausten suunnittelu- ja toteutusprosessit toisistaan.
Opinnäytetyöhön valittiin satunnaisotannalla tarkasteltavaksi 15 erilaista toteutettua kohdetta. Tutkimuskohteita tarkasteltiin kosteusvaurion kuntotutkijan ja korjausrakennesuunnittelijan näkökulmista. Mahdollisiin lupateknisiin asioihin ei otettu kantaa. Kohteista 11 oli yksityisiä rakennuksia ja 4 julkisia rakennuksia. Esimerkkikohteista tarkasteltiin projektin laajuutta, toimintamalleja, tilaajan päätöksentekoprosessia, suunnitelmalaajuutta sekä mahdollisia työmaa-aikaisia muutoksia tai yllätyksiä.
Tutkimuskohteissa havaittiin olevan kolme erilaista toimintamallia. Pieniin, kuten yhden tilan kosteusvauriokorjauksiin ja kiireellisiin hankkeisiin soveltuivat parhaiten ennakoiva- ja purkutöiden jälkeen -toimintamallit. Suuriin ja/tai kiireettömiin kosteusvauriokorjaushankkeisiin soveltui parhaiten alalla yleisestikin vallitseva perinteinen menetelmä.
Ennakoivassa toimintamallissa periaatteena oli laatia ensin tavanomaista kevyemmät kosteusvauriokorjauksen suunnitelmat, joita täydennettiin sekä purkutöiden yhteydessä että niiden jälkeen.
Purkutöiden jälkeen -toimintamalli erosi ennakoivasta toimintamallista siten, että varsinainen kosteusvauriokorjauksen suunnitteluvaihe aloitettiin vasta purkutöiden jälkeen.
Perinteinen toimintamallin noudatti esimerkiksi tilaajatahon asettamaa sisäilmakorjausprosessia tai muuta virallista ohjeistusta. Korjaussuunnitelmat perustuivat lähtötietoihin sekä tutkimuksiin ja niitä jouduttiin täsmentämään työmaavaiheessa.
Tutkimuskohteista ja toimintamalleista havaittiin, että hyvän lopputuloksen edellytyksenä on tehdä riittävät ja hyvät esiselvitykset ajoissa suunnittelun pohjatiedoiksi. Kosteus- ja homevauriokorjauksien toimintamalleissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia.
Opinnäytetyöhön valittiin satunnaisotannalla tarkasteltavaksi 15 erilaista toteutettua kohdetta. Tutkimuskohteita tarkasteltiin kosteusvaurion kuntotutkijan ja korjausrakennesuunnittelijan näkökulmista. Mahdollisiin lupateknisiin asioihin ei otettu kantaa. Kohteista 11 oli yksityisiä rakennuksia ja 4 julkisia rakennuksia. Esimerkkikohteista tarkasteltiin projektin laajuutta, toimintamalleja, tilaajan päätöksentekoprosessia, suunnitelmalaajuutta sekä mahdollisia työmaa-aikaisia muutoksia tai yllätyksiä.
Tutkimuskohteissa havaittiin olevan kolme erilaista toimintamallia. Pieniin, kuten yhden tilan kosteusvauriokorjauksiin ja kiireellisiin hankkeisiin soveltuivat parhaiten ennakoiva- ja purkutöiden jälkeen -toimintamallit. Suuriin ja/tai kiireettömiin kosteusvauriokorjaushankkeisiin soveltui parhaiten alalla yleisestikin vallitseva perinteinen menetelmä.
Ennakoivassa toimintamallissa periaatteena oli laatia ensin tavanomaista kevyemmät kosteusvauriokorjauksen suunnitelmat, joita täydennettiin sekä purkutöiden yhteydessä että niiden jälkeen.
Purkutöiden jälkeen -toimintamalli erosi ennakoivasta toimintamallista siten, että varsinainen kosteusvauriokorjauksen suunnitteluvaihe aloitettiin vasta purkutöiden jälkeen.
Perinteinen toimintamallin noudatti esimerkiksi tilaajatahon asettamaa sisäilmakorjausprosessia tai muuta virallista ohjeistusta. Korjaussuunnitelmat perustuivat lähtötietoihin sekä tutkimuksiin ja niitä jouduttiin täsmentämään työmaavaiheessa.
Tutkimuskohteista ja toimintamalleista havaittiin, että hyvän lopputuloksen edellytyksenä on tehdä riittävät ja hyvät esiselvitykset ajoissa suunnittelun pohjatiedoiksi. Kosteus- ja homevauriokorjauksien toimintamalleissa ei havaittu merkittäviä eroavaisuuksia.