Hyvinvointiohjelma osana työhyvinvoinnin kehitystä : LähiTapiola Pohjoinen - Energialataus
Kyhälä, Sofia (2018)
Kyhälä, Sofia
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804094325
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona LähiTapiola Pohjoiselle. Työssä tutkitaan henkilöstön hyvinvointiohjelma Energialatauksen vaikutuksia yksilön hyvinvoinnin tunteeseen sekä millaisia muutoksia henkilöt ovat tehneet arjessaan hyvinvointiohjelman alkamisen jälkeen. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, miten työnantaja voi osallistujien mielestä tukea yksilön hyvinvointia parhaiten. Tutkimus on ajankohtainen, sillä työhyvinvointi ja hyvinvointi ovat yhä suuremmassa roolissa työelämässä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu työhyvinvoinnista, jota on käsitelty työhyvinvoinnin portaat mallin kautta. Tietoperustassa keskitytään työhyvinvoinnin portaat -mallin alimpaan portaaseen, joka sisältää fysiologiset perustarpeet kuten fyysisen kunnon, ravinnon sekä unen ja palautumisen. Näihin osa-alueisiin keskittyy myös Energialataus. Työn tietoperusta on koottu hyvinvointiohjelman sisäisistä lähteistä, alan ammattikirjallisuudesta, ajankohtaisista kansainvälisistä sekä suomalaisista tutkimuksista ja artikkeleista sekä internetlähteistä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tapauksena nähdään Energialataus -hyvinvointiohjelma. Tutkimusmateriaali on kerätty kyselyn avulla, joka toteutettiin helmikuussa 2018. Kyselylomakkeen lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty opinnäytetyön tekijän havaintoja sekä valmennuksen tuottajan tutkimusmateriaalia. Johtopäätöksissä vertaillaan tutkimuksessa esille nousseita asioita työn tietoperustaan.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että hyvinvointiohjelmaan osallistuminen on tuonut muutosta hyvinvoinnin eri osa-alueilla vaikkei kokonaishyvinvoinnin koeta muuttuneen huomattavasti. Vapaa sana osiossa nousi esille, ettei hyvinvointiohjelman käytännön toteutus vastannut kaikilta osin osallistujien odotuksia. Johtopäätöksenä nähtiin, että osallistujien tunne omasta hyvinvoinnistaan on hyvä ja että Energialatauksen kaltaiseen verkkopohjaiseen hyvinvointiohjelmaan sitouttaminen on haastavaa. Hyvinvoinnin tukeminen on parhaimmillaan osallistujien mukaan rahallista tukea sekä kannustusta hyvinvointi tekoihin.
Jatkotoimenpiteenä tälle opinnäytetyölle on tuloksien esittäminen toimeksiantajalle. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, onko Energialatauksella ollut pysyviä vaikutuksia osallistujien elämässä. Toisena tutkimuskohteena voisi olla verkkopohjaisten hyvinvointiohjelmien sitoutumisen haasteet työyhteisöissä.
Opinnäytetyön tietoperusta koostuu työhyvinvoinnista, jota on käsitelty työhyvinvoinnin portaat mallin kautta. Tietoperustassa keskitytään työhyvinvoinnin portaat -mallin alimpaan portaaseen, joka sisältää fysiologiset perustarpeet kuten fyysisen kunnon, ravinnon sekä unen ja palautumisen. Näihin osa-alueisiin keskittyy myös Energialataus. Työn tietoperusta on koottu hyvinvointiohjelman sisäisistä lähteistä, alan ammattikirjallisuudesta, ajankohtaisista kansainvälisistä sekä suomalaisista tutkimuksista ja artikkeleista sekä internetlähteistä.
Opinnäytetyön empiirinen osuus on toteutettu laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Kyseessä on tapaustutkimus, jossa tapauksena nähdään Energialataus -hyvinvointiohjelma. Tutkimusmateriaali on kerätty kyselyn avulla, joka toteutettiin helmikuussa 2018. Kyselylomakkeen lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty opinnäytetyön tekijän havaintoja sekä valmennuksen tuottajan tutkimusmateriaalia. Johtopäätöksissä vertaillaan tutkimuksessa esille nousseita asioita työn tietoperustaan.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että hyvinvointiohjelmaan osallistuminen on tuonut muutosta hyvinvoinnin eri osa-alueilla vaikkei kokonaishyvinvoinnin koeta muuttuneen huomattavasti. Vapaa sana osiossa nousi esille, ettei hyvinvointiohjelman käytännön toteutus vastannut kaikilta osin osallistujien odotuksia. Johtopäätöksenä nähtiin, että osallistujien tunne omasta hyvinvoinnistaan on hyvä ja että Energialatauksen kaltaiseen verkkopohjaiseen hyvinvointiohjelmaan sitouttaminen on haastavaa. Hyvinvoinnin tukeminen on parhaimmillaan osallistujien mukaan rahallista tukea sekä kannustusta hyvinvointi tekoihin.
Jatkotoimenpiteenä tälle opinnäytetyölle on tuloksien esittäminen toimeksiantajalle. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, onko Energialatauksella ollut pysyviä vaikutuksia osallistujien elämässä. Toisena tutkimuskohteena voisi olla verkkopohjaisten hyvinvointiohjelmien sitoutumisen haasteet työyhteisöissä.