Nauhauunien energiankulutuksen ja käyntiasteen kartoitus ja tehostaminen
Suikkanen, Lauri (2018)
Suikkanen, Lauri
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104375
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104375
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Loval Oy:n nauhauunien energiankulutusta sekä niiden käyntiastetta, ja selvittää, voidaanko uunien energiatehokkuutta ja tuotteiden läpimenoaikaa parantaa.
Työ aloitettiin perehtymällä nauhauunien toimintaperiaatteisiin, niissä suoritettaviin prosesseihin, nauhauunioperaattorin työnkuvaan ja tuotannon virtaukseen. Työssä selvitettiin sähkötehon mittauksilla uunien keskimääräiset sähkönkulutukset. Atmosfäärikaasujen osalta kulutuslukemat saatiin tuotannon ohjeistuksista sekä uunikohtaisista virtausmittareista. Näiden pohjalta uuneille laskettiin energiankulutusjakaumat.
Muodostettujen jakaumien perusteella merkittävin kustannus vety-typpiatmosfäärin uuneissa on vetykaasu. Määrällisesti typpikaasun kulutus on samaa luokkaa vetykaasun kanssa, mutta sen alhaisemman hinnan takia kustannus jää pieneksi. Propaanin kulutus tummahehkutusuunissa on vähäistä, jolloin myös uunin kokonaisenergiakustannus jää huomattavasti pienemmäksi verrattuna vety-typpiatmosfäärin uuneihin. Yleisesti kaikissa uuneissa sähkön kustannusosuus verrattuna kaasujen kustannukseen on melko pientä.
Tulosten pohjalta muodostettiin ehdotuksia energiankäytön tehostamiseksi. Sähkönkulutusta voidaan vähentää uudistamalla Kyttyrä-Mahlerin lämmitysryhmien vanha kontaktoriohjaus tyristoriyksiköihin sekä uunin luukkujen vaihdolla typpihuuhtelun käyttö tuotannon ulkopuolisena aikana olisi mahdollista, jolloin vetykaasua ei tarvitsisi käyttää. Laboratoriotuotteiden juotoksissa läpimenoaikaa voidaan lyhentää huomattavasti käyttämällä kahta operaattoria, joka johtaa sekä energiakustannusten että operaattorikustannusten vähenemiseen.
Työ aloitettiin perehtymällä nauhauunien toimintaperiaatteisiin, niissä suoritettaviin prosesseihin, nauhauunioperaattorin työnkuvaan ja tuotannon virtaukseen. Työssä selvitettiin sähkötehon mittauksilla uunien keskimääräiset sähkönkulutukset. Atmosfäärikaasujen osalta kulutuslukemat saatiin tuotannon ohjeistuksista sekä uunikohtaisista virtausmittareista. Näiden pohjalta uuneille laskettiin energiankulutusjakaumat.
Muodostettujen jakaumien perusteella merkittävin kustannus vety-typpiatmosfäärin uuneissa on vetykaasu. Määrällisesti typpikaasun kulutus on samaa luokkaa vetykaasun kanssa, mutta sen alhaisemman hinnan takia kustannus jää pieneksi. Propaanin kulutus tummahehkutusuunissa on vähäistä, jolloin myös uunin kokonaisenergiakustannus jää huomattavasti pienemmäksi verrattuna vety-typpiatmosfäärin uuneihin. Yleisesti kaikissa uuneissa sähkön kustannusosuus verrattuna kaasujen kustannukseen on melko pientä.
Tulosten pohjalta muodostettiin ehdotuksia energiankäytön tehostamiseksi. Sähkönkulutusta voidaan vähentää uudistamalla Kyttyrä-Mahlerin lämmitysryhmien vanha kontaktoriohjaus tyristoriyksiköihin sekä uunin luukkujen vaihdolla typpihuuhtelun käyttö tuotannon ulkopuolisena aikana olisi mahdollista, jolloin vetykaasua ei tarvitsisi käyttää. Laboratoriotuotteiden juotoksissa läpimenoaikaa voidaan lyhentää huomattavasti käyttämällä kahta operaattoria, joka johtaa sekä energiakustannusten että operaattorikustannusten vähenemiseen.