Lentolaserkeilauksen hyödyntäminen kasvillisuuskartoituksessa
Majuri, Jussi (2018)
Majuri, Jussi
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804104381
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten lentolaserkeilausta hyödynnetään kasvillisuuskartoituksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia puun rungon sijainnin tarkkuutta sekä vaikuttaako puun korkeus ja laji sijainnin tarkkuuteen. Aineistosta saatiin puun korkeus hyvin, mutta puun rungon sijainnissa ja lajitiedossa on vielä kehitettävää. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, voiko Kuopion kaupunki alkaa systemaattisesti hyödyntämään aineistoa puistosuunnittelussa, infraomaisuuden hallinnassa sekä kaupunkimallinnuksessa.
Tämä opinnäytetyö koostui kahdesta osasta, teoriaosuudesta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käytiin läpi lentolaserkeilauksen tekniikkaa ja puiden mallintamista. Vertaileva tutkimus tehtiin lentolaserkeilausaineiston puustotulkinnan ja maastokartoituksen välillä. Tutkimuksen lähtöaineisto saatiin vuosina 2009 ja 2012 tehdyistä lentolaserkeilauksista. Vertailukohteita olivat puun rungon sijainnin, korkeuden ja lajin lisäksi puurivi ja yksittäinen puu. Aineistosta lasketun pisteen ja kartoitetun pisteen eromittojen laskentaan käytettiin 3D-Win -ohjelmaa. Eropintamalli tehtiin 3D-Win -ohjelman työkalujen avulla. Pisteiden koordinaatit ja muut tiedot kirjattiin Excel-taulukkoon, jossa tehtiin tarvittavat laskutoimitukset.
Tutkimustulokset osoittavat, että lentolaserkeilausaineiston sijaintitarkkuus riittää JHS 185 -suosituksen mittausluokan 1 asettamiin vaatimuksiin. Puurivien sijaintitarkkuuden keskiarvo oli parhaimmillaan 0,5 metriä, mikä oli erittäin hyvä tulos. Puistojen yksittäisten puiden sijaintitarkkuus oli parhaimmillaan 1,5 metriä, mikä juuri riitti mittausluokkaan 1. Sijaintitarkkuuteen vaikutti puiden korkeusero toisiinsa nähden. Kun puut olivat melko saman pituisia, päästiin erittäin hyvään sijaintitarkkuuteen. Puulajin tulkinta onnistui 35,7 prosentin tarkkuudella, mikä oli huono tulos. Aineistossa havaittiin olevan ylimääräisiä virhepisteitä, esimerkiksi virastotalon katolla. Näin ollen aineistoa joudutaan jälkikäsittelemään, jotta aineistoa voisi käyttää lähtötietona Kuopion kaupungin hankkeiden esittelyssä
Tämä opinnäytetyö koostui kahdesta osasta, teoriaosuudesta ja tutkimuksesta. Teoriaosuudessa käytiin läpi lentolaserkeilauksen tekniikkaa ja puiden mallintamista. Vertaileva tutkimus tehtiin lentolaserkeilausaineiston puustotulkinnan ja maastokartoituksen välillä. Tutkimuksen lähtöaineisto saatiin vuosina 2009 ja 2012 tehdyistä lentolaserkeilauksista. Vertailukohteita olivat puun rungon sijainnin, korkeuden ja lajin lisäksi puurivi ja yksittäinen puu. Aineistosta lasketun pisteen ja kartoitetun pisteen eromittojen laskentaan käytettiin 3D-Win -ohjelmaa. Eropintamalli tehtiin 3D-Win -ohjelman työkalujen avulla. Pisteiden koordinaatit ja muut tiedot kirjattiin Excel-taulukkoon, jossa tehtiin tarvittavat laskutoimitukset.
Tutkimustulokset osoittavat, että lentolaserkeilausaineiston sijaintitarkkuus riittää JHS 185 -suosituksen mittausluokan 1 asettamiin vaatimuksiin. Puurivien sijaintitarkkuuden keskiarvo oli parhaimmillaan 0,5 metriä, mikä oli erittäin hyvä tulos. Puistojen yksittäisten puiden sijaintitarkkuus oli parhaimmillaan 1,5 metriä, mikä juuri riitti mittausluokkaan 1. Sijaintitarkkuuteen vaikutti puiden korkeusero toisiinsa nähden. Kun puut olivat melko saman pituisia, päästiin erittäin hyvään sijaintitarkkuuteen. Puulajin tulkinta onnistui 35,7 prosentin tarkkuudella, mikä oli huono tulos. Aineistossa havaittiin olevan ylimääräisiä virhepisteitä, esimerkiksi virastotalon katolla. Näin ollen aineistoa joudutaan jälkikäsittelemään, jotta aineistoa voisi käyttää lähtötietona Kuopion kaupungin hankkeiden esittelyssä