Nuoren urheilijan kuormittuminen ja palautuminen arjessa : tunnistaako nuori urheilija kehonsa palautumisen tilan?
Laiho, Venla (2018)
Laiho, Venla
Turun ammattikorkeakoulu
2018
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114457
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114457
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan nuorten huippu-urheilijoiden kuormittumisen ja palautumisen tasapainoa ja sitä, kuinka nuoret urheilijat tiedostavat ja huomioivat kuormittumisen ja palautumisen arjessaan. Onko lukiolaisen urheilijan arki kuormittavaa? Tiedostavatko urheilijat, mikä aktiviteetti on kuormittavaa ja mikä palauttavaa? Näiden asioiden lisäksi selvitettiin Firstbeat Bodyguard -mittarin käyttökelpoisuutta eri lajien harjoittelussa.
Opinnäytetyön aineistona on viiden nuoren huipputasoisen lukiolaisurheilijan viikon mittaiselta harjoitusjaksolta mitattu sykedata, urheilijoiden täyttämät päiväkirjat ja urheilijoille tehty teemahaastattelu. Sykedata analysoitiin Firstbeat Sports -ohjelmistolla, joka tulosti sykedataan ja urheilijoiden henkilökohtaisiin tietoihin perustuvat raportit. Raporteista havaittiin kaikki stressireaktiot ja päivittäisen palautumisen määrä, ja niitä verrattiin urheilijan päiväkirjaan kirjaamiin aktiviteetteihin ja tuntemuksiin. Lopputapaamisessa urheilijoille tehdyssä teemahaastattelussa kartoitettiin vielä urheilijoiden omia kokemuksia arjen kuormittavuudesta.
Urheilijoiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, vastasiko Firstbeat Sports -analyysin tulokset heidän omia kokemuksiaan kuormittuneisuudesta. Vain kaksi viidestä urheilijasta tiedosti hyvin, mitkä aktiviteetit olivat kuormittavia ja mitkä palauttavia. Yhdellä urheilijalla päiväkirjamerkinnät ja analyysin tulokset korreloivat vain heikosti, kun taas kahdella viimeisellä urheilijalla päiväkirjamerkinnät olivat täysin päinvastaisia analyysin tuloksiin verrattuna. Molemmat näistä urheilijoista hämmästelivät lopputapaamisessa analyysin tuloksia. Heidän oli siis erittäin vaikea tunnistaa kehonsa palautumisen tilaa. Mittauksessa käytetty Firstbeat Bodyquard -mittari koettiin pääasiassa huomaamattomaksi, ja sen käytölle jatkossa oltiin myönteisiä. Ainoastaan elektrodien liima ja laitteen irtoaminen harjoituksissa koettiin häiritseväksi.
Voisiko nuorten urheilijoiden ylikuormitustilaa ja aikaista urheilu-uran lopettamista ehkäistä opettamalla urheilijoille kehon kuuntelua Firstbeatin tarjoaman tai muiden vastaavan kaltaisten mittausmenetelmien avulla? Lisätutkimuksia kaivataan siihen, miten urheilija voisi helposti havaita stressaavat aktiviteetit ja miten niihin pitäisi reagoida. Lisäksi uusien helppokäyttöisten ja nopeasti urheilijan stressitilaa mittaavien mittausmenetelmien kehittäminen olisi tärkeää, jotta liiallinen kuormitus voitaisiin havaita mahdollisimman ajoissa.
Opinnäytetyön aineistona on viiden nuoren huipputasoisen lukiolaisurheilijan viikon mittaiselta harjoitusjaksolta mitattu sykedata, urheilijoiden täyttämät päiväkirjat ja urheilijoille tehty teemahaastattelu. Sykedata analysoitiin Firstbeat Sports -ohjelmistolla, joka tulosti sykedataan ja urheilijoiden henkilökohtaisiin tietoihin perustuvat raportit. Raporteista havaittiin kaikki stressireaktiot ja päivittäisen palautumisen määrä, ja niitä verrattiin urheilijan päiväkirjaan kirjaamiin aktiviteetteihin ja tuntemuksiin. Lopputapaamisessa urheilijoille tehdyssä teemahaastattelussa kartoitettiin vielä urheilijoiden omia kokemuksia arjen kuormittavuudesta.
Urheilijoiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, vastasiko Firstbeat Sports -analyysin tulokset heidän omia kokemuksiaan kuormittuneisuudesta. Vain kaksi viidestä urheilijasta tiedosti hyvin, mitkä aktiviteetit olivat kuormittavia ja mitkä palauttavia. Yhdellä urheilijalla päiväkirjamerkinnät ja analyysin tulokset korreloivat vain heikosti, kun taas kahdella viimeisellä urheilijalla päiväkirjamerkinnät olivat täysin päinvastaisia analyysin tuloksiin verrattuna. Molemmat näistä urheilijoista hämmästelivät lopputapaamisessa analyysin tuloksia. Heidän oli siis erittäin vaikea tunnistaa kehonsa palautumisen tilaa. Mittauksessa käytetty Firstbeat Bodyquard -mittari koettiin pääasiassa huomaamattomaksi, ja sen käytölle jatkossa oltiin myönteisiä. Ainoastaan elektrodien liima ja laitteen irtoaminen harjoituksissa koettiin häiritseväksi.
Voisiko nuorten urheilijoiden ylikuormitustilaa ja aikaista urheilu-uran lopettamista ehkäistä opettamalla urheilijoille kehon kuuntelua Firstbeatin tarjoaman tai muiden vastaavan kaltaisten mittausmenetelmien avulla? Lisätutkimuksia kaivataan siihen, miten urheilija voisi helposti havaita stressaavat aktiviteetit ja miten niihin pitäisi reagoida. Lisäksi uusien helppokäyttöisten ja nopeasti urheilijan stressitilaa mittaavien mittausmenetelmien kehittäminen olisi tärkeää, jotta liiallinen kuormitus voitaisiin havaita mahdollisimman ajoissa.