Finnairin matkustamomiehistökoulutuksen kehittämiskohteiden ja kuormittavuuden kartoitus
Mäkelä, Essi (2018)
Mäkelä, Essi
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114462
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114462
Tiivistelmä
Erinomaisten liiketulosten valossa parhaillaan paistatteleva Finnair on osana käynnissä olevaa kasvustrategiaansa laajentanut matkustamomiehistönsä kokoa useilla sadoilla uusilla lentoemännillä ja stuerteilla. Uusien tulokkaiden tie Finnairilla alkaa kahdeksanviikkoisesta koulutuksesta, josta huolehtii myös tämän työn toimeksiantajana toimiva tytäryhtiö Finnair Flight Academy. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää syyskaudella 2017 koulutuksensa suorittaneiden näkemys kurssistaan, käytännön järjestelyihin sekä kurssin kuormittavuuteen erityisesti keskittyen. Tavoitteen taustalla oli toimeksiantajan kiinnostus kehitystä vaativien osa-alueiden selvittämiseen sekä ennakkotieto siitä, että koulutus on joidenkin kurssilaisten toimesta koettu raskaaksi ja väsymystä aiheuttavaksi.
Tutkimuksen kohderyhmä oli kurssin suorittamisajankohdan lisäksi rajattu koskemaan vain suoraan Finnairille työllistyneitä, koulutuksensa onnistuneesti loppuun asti suorittaneita matkustamomiehistön jäseniä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena alkuvuodesta 2018, viimeisen tutkimusjoukkoon kuuluneen peruskurssin valmistuttua tammikuun 2018 puolivälissä. Aineisto kerättiin tammikuun aikana selainpohjaisen kyselytyökalu Webropolin avulla ja kyselyyn saatiin yhteensä 85 vastausta, joka käsitti noin 58 % kaikista syyskauden kurssilaisista.
Tutkimuksessa selvisi, että koulutukseen kohdistuneet ennakko-odotukset olivat vastanneet todellisuutta melko hyvin. Eniten kehittämistä vaativiksi osa-alueiksi selvitettiin kurssin aikataulu ja sisältö sekä kurssilla hyödynnetyt opetusmenetelmät. Näiden osa-alueiden sisältä löydettiin myös tarkemmin määriteltävissä olevia aiheita, kuten palvelukoulutus- ja kaukoliikennekoulutusosuuksien suppeus, kurssin aiheiden epälooginen eteneminen sekä suuret eroavaisuudet eri kouluttajien välillä. Koulutuksen kuormittavuutta selvittäneessä osiossa 61 % vastaajista kertoi kokeneensa väsymystä tai uupumusta kurssin aikana. Heistä jopa 68 % ilmoitti, että kyseessä oli univajeesta syntyneen fyysisen väsymyksen lisäksi henkinen uupumus. Väsymyksen syntyyn eniten vaikuttaneiksi tekijöiksi selvisivät kurssin työmäärä, stressi, vapaa-ajan kiireet ja isot muutokset henkilökohtaisessa elämässä.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että koulutuksen käytännön järjestelyt ovat nykyisellään melko hyvällä tasolla, muutamia tutkimuksessa selvinneitä epäkohtia lukuun ottamatta. Sen sijaan kurssilaisten keskuudessa esiintyneen väsymyksen yleisyyttä voidaan pitää huolestuttavana väsymyksestä aiheutuvien, laajalti tutkittujen seurausten, kuten muistamis-, oppimis- ja havainnoimisvaikeuksien vuoksi. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että osana viranomaismääräyksiä koulutukseen sisältyvä, väsymysriskiä ja väsymyksenhallintaa käsittelevä Fatigue Risk Management-koulutus vaatii vielä kehittämistä vastatakseen sille asetettuihin tavoitteisiin jaksamista tukevana elementtinä.
Tutkimuksen kohderyhmä oli kurssin suorittamisajankohdan lisäksi rajattu koskemaan vain suoraan Finnairille työllistyneitä, koulutuksensa onnistuneesti loppuun asti suorittaneita matkustamomiehistön jäseniä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena alkuvuodesta 2018, viimeisen tutkimusjoukkoon kuuluneen peruskurssin valmistuttua tammikuun 2018 puolivälissä. Aineisto kerättiin tammikuun aikana selainpohjaisen kyselytyökalu Webropolin avulla ja kyselyyn saatiin yhteensä 85 vastausta, joka käsitti noin 58 % kaikista syyskauden kurssilaisista.
Tutkimuksessa selvisi, että koulutukseen kohdistuneet ennakko-odotukset olivat vastanneet todellisuutta melko hyvin. Eniten kehittämistä vaativiksi osa-alueiksi selvitettiin kurssin aikataulu ja sisältö sekä kurssilla hyödynnetyt opetusmenetelmät. Näiden osa-alueiden sisältä löydettiin myös tarkemmin määriteltävissä olevia aiheita, kuten palvelukoulutus- ja kaukoliikennekoulutusosuuksien suppeus, kurssin aiheiden epälooginen eteneminen sekä suuret eroavaisuudet eri kouluttajien välillä. Koulutuksen kuormittavuutta selvittäneessä osiossa 61 % vastaajista kertoi kokeneensa väsymystä tai uupumusta kurssin aikana. Heistä jopa 68 % ilmoitti, että kyseessä oli univajeesta syntyneen fyysisen väsymyksen lisäksi henkinen uupumus. Väsymyksen syntyyn eniten vaikuttaneiksi tekijöiksi selvisivät kurssin työmäärä, stressi, vapaa-ajan kiireet ja isot muutokset henkilökohtaisessa elämässä.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että koulutuksen käytännön järjestelyt ovat nykyisellään melko hyvällä tasolla, muutamia tutkimuksessa selvinneitä epäkohtia lukuun ottamatta. Sen sijaan kurssilaisten keskuudessa esiintyneen väsymyksen yleisyyttä voidaan pitää huolestuttavana väsymyksestä aiheutuvien, laajalti tutkittujen seurausten, kuten muistamis-, oppimis- ja havainnoimisvaikeuksien vuoksi. Tulosten perusteella voidaan myös sanoa, että osana viranomaismääräyksiä koulutukseen sisältyvä, väsymysriskiä ja väsymyksenhallintaa käsittelevä Fatigue Risk Management-koulutus vaatii vielä kehittämistä vastatakseen sille asetettuihin tavoitteisiin jaksamista tukevana elementtinä.