Ihokontaktin toteuttaminen kotona : Äitien kokemuksia kotona toteutetusta ihokontaktista ja siihen saadusta ohjauksesta
Linna, Veera; Luokkanen, Silva; Tahkola, Susanna (2018)
Linna, Veera
Luokkanen, Silva
Tahkola, Susanna
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114484
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804114484
Tiivistelmä
Varhainen ihokontakti on aiheena viime aikoina paljon tutkittu asia. Varhaista ihokontaktia pidetään osaltaan merkityksellisenä esimerkiksi vanhemman ja vauvan väliselle kiintymyssuhteen muodostumiselle sekä imetyksen onnistumiselle. Ihokontakti on myös hyvä siirtymä esimerkiksi imetykseen ja voi tarjota lepohetken vanhemmalle. Vähemmän on kuitenkin tutkittu ihokontaktia pidemmällä aikavälillä toteutettuna, eli esimerkiksi kotioloissa.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla kotona ihokontaktia toteuttaneiden äitien kokemuksia ihokontaktin toteuttamisesta kotona sekä heidän kokemuksia saamastaan ohjauksesta ihokontaktiin liittyen neuvolassa tai sairaalassa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, onko perheiden saama ohjaus ihokontaktin toteuttamisesta tarkoituksenmukaista ja riittävää ja millaista ohjausta perheet toivoisivat aiheeseen liittyen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä haastateltiin kolmea ihokontaktia kotona toteuttanutta äitiä. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että äitien kokemukset ihokontaktin toteuttamisesta olivat pääasiassa myönteisiä, mutta joiltakin osin haastavaksi osoittautui ihokontaktin käytännön toteuttaminen. Äidit osasivat arvioida varhaista vuorovaikutusta enemmän puolisoon peilaten, omia kokemuksia oli haastavampi kuvailla. Äitien mukaan ohjaus ihokontaktiin painottuu synnytyssairaalassa saatuun ohjaukseen. Lisäksi synnytyssairaalassa puhutaan paljon ainoastaan varhaisesta ihokontaktista. Äitien kertoman mukaan ihokontaktista ja sen tärkeydestä ei puhuttu neuvolassa. Äidit toivoivatkin, että aiheesta saisi ohjausta myös neuvolan taholta.
Tutkimuksemme tuloksista voivat hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset etenkin neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Terveydenhoitajat ja kätilöt voivat miettiä tutkimuksessa tulleiden äitien kehitysehdotusten perusteella omaa ohjaustyyliään ihokontaktiin liittyen. Jatkossa aiheesta voisi tehdä tutkimuksia esimerkiksi siitä, miten paljon ihokontaktia kotioloissa toteutetaan ja millainen tietoisuus neuvolassa työskentelevillä terveydenhoitajilla on ihokontaktista sekä siihen liittyvästä ohjauksesta.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla kotona ihokontaktia toteuttaneiden äitien kokemuksia ihokontaktin toteuttamisesta kotona sekä heidän kokemuksia saamastaan ohjauksesta ihokontaktiin liittyen neuvolassa tai sairaalassa. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, onko perheiden saama ohjaus ihokontaktin toteuttamisesta tarkoituksenmukaista ja riittävää ja millaista ohjausta perheet toivoisivat aiheeseen liittyen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja siinä haastateltiin kolmea ihokontaktia kotona toteuttanutta äitiä. Haastattelut toteutettiin yksilöllisinä teemahaastatteluina.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että äitien kokemukset ihokontaktin toteuttamisesta olivat pääasiassa myönteisiä, mutta joiltakin osin haastavaksi osoittautui ihokontaktin käytännön toteuttaminen. Äidit osasivat arvioida varhaista vuorovaikutusta enemmän puolisoon peilaten, omia kokemuksia oli haastavampi kuvailla. Äitien mukaan ohjaus ihokontaktiin painottuu synnytyssairaalassa saatuun ohjaukseen. Lisäksi synnytyssairaalassa puhutaan paljon ainoastaan varhaisesta ihokontaktista. Äitien kertoman mukaan ihokontaktista ja sen tärkeydestä ei puhuttu neuvolassa. Äidit toivoivatkin, että aiheesta saisi ohjausta myös neuvolan taholta.
Tutkimuksemme tuloksista voivat hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset etenkin neuvoloissa ja synnytyssairaaloissa. Terveydenhoitajat ja kätilöt voivat miettiä tutkimuksessa tulleiden äitien kehitysehdotusten perusteella omaa ohjaustyyliään ihokontaktiin liittyen. Jatkossa aiheesta voisi tehdä tutkimuksia esimerkiksi siitä, miten paljon ihokontaktia kotioloissa toteutetaan ja millainen tietoisuus neuvolassa työskentelevillä terveydenhoitajilla on ihokontaktista sekä siihen liittyvästä ohjauksesta.