Valikoituminen toimivan rajapinnan kautta oikeaan perintämenettelyyn : Case: Perustäytäntöönpano
Koivisto, Marika (2018)
Koivisto, Marika
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804124605
Tiivistelmä
Ulosottolaitoksessa on käynnissä rakenneuudistus (URA-hanke) ja ulosoton täytäntöönpanotehtävät tulevat muuttumaan merkittävästi. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Ulosottomenettelyä sääntelevä ulosottokaari tulee jakamaan perinnän perustäytäntöönpanoon ja laajaan täytäntöönpanoon. Lakiin ei tulla kirjaamaan yksityiskohtaisia menettelyohjeita, vaan ne on linjattava erikseen.
Opinnäytetyössä selvitettiin perustäytäntöönpanon ja laajan täytäntöönpanon rajapintoja eli sitä, millä perusteella velallinen ja hänen ulosottoasiansa valikoituvat perustäytäntöönpanon kautta laajaan täytäntöönpanoon ja miten velallisen asioita perustäytäntöönpanossa hoidetaan. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, miten eri perintämenettelyiden välinen rajapinta saadaan toimivammaksi ja joustavammaksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät olivat lainoppi ja empiirinen tutkimus. Nämä kaksi tutkimusmenetelmää on yhdistetty siten, että uudelle vielä luonnosvaiheessa olevalle oikeusnormille on annettu käytännönläheinen tulkinta ja ohje käytännön soveltamisesta. Empiirinen osuus toteutettiin osallistuvana havainnointina olemalla mukana uutta perintämenettelyä pilotoivassa ryhmässä. Perintäpilotissa etsittiin parhaita käytänteitä uudistuvaan perintämenettelyyn. Empiiristä osuutta syvensi lakiuudistuksesta saatujen lausuntojen analysointi ja niissä esitettyyn kritiikkiin vastaaminen.
Osana opinnäytetyötä syntyi työohje perustäytäntöönpanoon rekrytoitaville uusille ulosottomiehille eli ulosottotarkastajille. Käytännönläheiselle työohjeelle oli tilaus, sillä perustäytäntöönpanon asiamäärät ovat suuria ja perintäpilotissa testatut käytänteet ohjaavat ja yhdenmukaistavat suositusluontoisesti perintämenettelyä. Rekrytointien jälkeen toteutettavalla koulutuksella ja perehdytyksellä on tärkeä rooli uuden perintämenettelyn käyttöönotossa. Erityisesti tulee tukea eri perintämuotojen välistä vuorovaikutusta, jotta uhkakuvana olevaa menettelyiden eriytymistä ei synny.
Opinnäytetyössä selvitettiin perustäytäntöönpanon ja laajan täytäntöönpanon rajapintoja eli sitä, millä perusteella velallinen ja hänen ulosottoasiansa valikoituvat perustäytäntöönpanon kautta laajaan täytäntöönpanoon ja miten velallisen asioita perustäytäntöönpanossa hoidetaan. Opinnäytetyössä tutkittiin myös, miten eri perintämenettelyiden välinen rajapinta saadaan toimivammaksi ja joustavammaksi.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmät olivat lainoppi ja empiirinen tutkimus. Nämä kaksi tutkimusmenetelmää on yhdistetty siten, että uudelle vielä luonnosvaiheessa olevalle oikeusnormille on annettu käytännönläheinen tulkinta ja ohje käytännön soveltamisesta. Empiirinen osuus toteutettiin osallistuvana havainnointina olemalla mukana uutta perintämenettelyä pilotoivassa ryhmässä. Perintäpilotissa etsittiin parhaita käytänteitä uudistuvaan perintämenettelyyn. Empiiristä osuutta syvensi lakiuudistuksesta saatujen lausuntojen analysointi ja niissä esitettyyn kritiikkiin vastaaminen.
Osana opinnäytetyötä syntyi työohje perustäytäntöönpanoon rekrytoitaville uusille ulosottomiehille eli ulosottotarkastajille. Käytännönläheiselle työohjeelle oli tilaus, sillä perustäytäntöönpanon asiamäärät ovat suuria ja perintäpilotissa testatut käytänteet ohjaavat ja yhdenmukaistavat suositusluontoisesti perintämenettelyä. Rekrytointien jälkeen toteutettavalla koulutuksella ja perehdytyksellä on tärkeä rooli uuden perintämenettelyn käyttöönotossa. Erityisesti tulee tukea eri perintämuotojen välistä vuorovaikutusta, jotta uhkakuvana olevaa menettelyiden eriytymistä ei synny.