Suomalaisten käyttämät palvelut turvatarkastuksen jälkeen Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Kolehmainen, Terhi; Lehikoinen, Katja (2010)
Kolehmainen, Terhi
Lehikoinen, Katja
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118805
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005118805
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia suomalaisten vapaa-ajan lentomatkustajien käyttämiä palveluita Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastuksen jälkeen. Tavoitteena oli selvittää mitä palveluita lentomatkustajat käyttävät, kuinka paljon aikaa käytetään kuhunkin palveluun ja mitä mieltä matkustajat ovat käyttämistään palveluista. Tutkimuksen avulla saadaan hyödyllistä tietoa palveluiden kehittämisen pohjaksi.
Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa palvelusta, sen laadusta ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. Näiden lisäksi tutkimus sisältää tietoa Finaviasta yrityksenä, matkailijatyypeistä sekä Schengen- ja non-Schengen-maista.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen ja se toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kysymykset pohjautuvat tutkimuksen teoreettiseen osioon. Kyselylomake löytyy liitteenä työn lopusta.
Tutkimustulosten mukaan suomalaiset matkustavat yleensä perheen, puolison tai ystävien kanssa. He saapuvat ajoissa lentoasemalle ja ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat käyttävät paljon aikaa kahviloissa ja ravintoloissa turvatarkastuksen jälkeen. Useimmiten palvelun valintaan vaikuttanut syy oli sen sijainti. Suurin ikäluokka puolestaan oli 20–40 -vuotiaat. Tutkimustuloksia vertailtiin Airport Service Quality -tutkimuksen kanssa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluita tulee kehittää jatkuvasti. Lentoasemalta puuttuu tällä hetkellä palveluita, joten lisäämällä uusia palveluita, kuten pikaruokaravintolan ja apteekin, palvelutarjonta olisi kattavampi. Kohderyhmän ollessa 20–40 -vuotiaita, sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on järkevää. Opiskelija- ja ryhmäalennukset olisi hyvä myös ottaa käyttöön lentoaseman korkean hintatason vuoksi. Kehitystyöstä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei lentoasema ole koskaan valmis, vaan se vaatii jatkuvaa kehitystä.
Teoreettinen viitekehys sisältää tietoa palvelusta, sen laadusta ja kehittämisestä sekä asiakastyytyväisyydestä. Näiden lisäksi tutkimus sisältää tietoa Finaviasta yrityksenä, matkailijatyypeistä sekä Schengen- ja non-Schengen-maista.
Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen eli määrällinen ja se toteutettiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla. Kysymykset pohjautuvat tutkimuksen teoreettiseen osioon. Kyselylomake löytyy liitteenä työn lopusta.
Tutkimustulosten mukaan suomalaiset matkustavat yleensä perheen, puolison tai ystävien kanssa. He saapuvat ajoissa lentoasemalle ja ovat pääosin tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Lisäksi tutkimustulokset osoittivat, että suomalaiset vapaa-ajan lentomatkustajat käyttävät paljon aikaa kahviloissa ja ravintoloissa turvatarkastuksen jälkeen. Useimmiten palvelun valintaan vaikuttanut syy oli sen sijainti. Suurin ikäluokka puolestaan oli 20–40 -vuotiaat. Tutkimustuloksia vertailtiin Airport Service Quality -tutkimuksen kanssa.
Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluita tulee kehittää jatkuvasti. Lentoasemalta puuttuu tällä hetkellä palveluita, joten lisäämällä uusia palveluita, kuten pikaruokaravintolan ja apteekin, palvelutarjonta olisi kattavampi. Kohderyhmän ollessa 20–40 -vuotiaita, sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa on järkevää. Opiskelija- ja ryhmäalennukset olisi hyvä myös ottaa käyttöön lentoaseman korkean hintatason vuoksi. Kehitystyöstä puhuttaessa on kuitenkin hyvä muistaa, ettei lentoasema ole koskaan valmis, vaan se vaatii jatkuvaa kehitystä.