Naislaulajille suunnatut laulusarjat. Suomenkielisten laulusarjojen käyttö opetuksessa.
Harttunen, Anne (2018)
Harttunen, Anne
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804164754
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804164754
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena on perehtyä laulusarjojen käyttöön laulunopetuksessa. Tutkin nimenomaan naisten laulusarjoja ja erityisesti suomenkielisten laulusarjojen asemaa käytännön opetuskontekstissa.
Perehdyn aiheeseen selvittämällä, mitä laulajalta vaaditaan yleisesti laulunopiskelijana oppimisprosesseissa. Selvitän, miten teknisten haasteiden rinnalla kehitetään musiikillista ilmaisua. Tarkastelen myös, onko tekstillä ja laulukielellä ilmaisuun ja sen rikastumiseen merkitystä laulajalle.
Suomalaisen laulumusiikin akatemian julkaisusarjasta Suomalaisen yksinlauluohjelmiston luettelo (2003:1) on ollut pääasiallinen kirjallinen lähteeni tutkia erityisesti naisille sävellettyjä laulusarjoja. Kyseisessä luettelossa on vain vuoteen 2003 mennessä sävellettyä laulumusiikkia, mutta se on kuitenkin ainoa kattava kirjallinen teos aiheeseen perehtymiseksi. Pianosäestys on käytännön opetustyötä ajatellen ollut yksi rajaava vaatimus. Mielenkiintoni on kohdistunut erityisesti klassisen laulumusiikin jaottelun mukaiseen ns. uudempaan suomalaiseen musiikkiin ja siellä naisten laulettavaksi sävellettyihin laulusarjoihin. Laulusarja voisi parhaimmillaan kertoa tarinan ja olla eräänlainen ooppera pienoiskoossa.
Laulunopettajille suuntaamani kyselyn perusteella ilmeni, että he käyttäisivät mielellään suomenkielisiä laulusarjoja enemmän naislaulajiensa opetuksessa, jos sarjat eivät olisi liian vaativia, monimutkaisia tai vaikeasti omaksuttavia. Aivan selkeästi naisille kaivattaisiin enemmän nimenomaan heille laulettavaksi tehtyä uutta melodista ja laulullista musiikkia, jota voisi käyttää jo opintojen alkuvaiheessa. Tekstit saisivat olla mielenkiintoisia ja kiinni tämän päivän naisen elämässä iloineen ja suruineen. Tekstit herättävät sekä laulajan että kuulijan eivätkä ne ole yhdentekeviä.
Perehdyn aiheeseen selvittämällä, mitä laulajalta vaaditaan yleisesti laulunopiskelijana oppimisprosesseissa. Selvitän, miten teknisten haasteiden rinnalla kehitetään musiikillista ilmaisua. Tarkastelen myös, onko tekstillä ja laulukielellä ilmaisuun ja sen rikastumiseen merkitystä laulajalle.
Suomalaisen laulumusiikin akatemian julkaisusarjasta Suomalaisen yksinlauluohjelmiston luettelo (2003:1) on ollut pääasiallinen kirjallinen lähteeni tutkia erityisesti naisille sävellettyjä laulusarjoja. Kyseisessä luettelossa on vain vuoteen 2003 mennessä sävellettyä laulumusiikkia, mutta se on kuitenkin ainoa kattava kirjallinen teos aiheeseen perehtymiseksi. Pianosäestys on käytännön opetustyötä ajatellen ollut yksi rajaava vaatimus. Mielenkiintoni on kohdistunut erityisesti klassisen laulumusiikin jaottelun mukaiseen ns. uudempaan suomalaiseen musiikkiin ja siellä naisten laulettavaksi sävellettyihin laulusarjoihin. Laulusarja voisi parhaimmillaan kertoa tarinan ja olla eräänlainen ooppera pienoiskoossa.
Laulunopettajille suuntaamani kyselyn perusteella ilmeni, että he käyttäisivät mielellään suomenkielisiä laulusarjoja enemmän naislaulajiensa opetuksessa, jos sarjat eivät olisi liian vaativia, monimutkaisia tai vaikeasti omaksuttavia. Aivan selkeästi naisille kaivattaisiin enemmän nimenomaan heille laulettavaksi tehtyä uutta melodista ja laulullista musiikkia, jota voisi käyttää jo opintojen alkuvaiheessa. Tekstit saisivat olla mielenkiintoisia ja kiinni tämän päivän naisen elämässä iloineen ja suruineen. Tekstit herättävät sekä laulajan että kuulijan eivätkä ne ole yhdentekeviä.