"Nää asiat pitäis tuoda päivänvaloon enempi... tää on niin valtavan suuri asia, mistä ei puhuta" : Parisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisten kokemuksia työskentelystä ammatillisten toimijoiden kanssa
Kauppinen, Marjo; Siirtola, Soile (2018)
Kauppinen, Marjo
Siirtola, Soile
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275755
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804275755
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää parisuhdeväkivaltaa kohdanneiden naisten kokemuksia työskentelystä ammattilaisten kanssa. Tutkimuksen avulla pyrittiin tuomaan esiin väkivaltailmiön yleisyys ja puheeksi ottamisen vaikeus. Tutkimusraportin lisäksi toteutettiin valokuvanäyttely, jonka aiheena oli: ”Kuka tahansa voi olla väkivallan kokija”.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineisto koostui kuuden parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen teemahaastattelusta. Haastattelurunko jakautui kolmeen teemaan: väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, ammattilaisen kohtaaminen ja kehittämisehdotukset. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelun avulla aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksessa tulevat esiin väkivaltaa kohdanneiden naisten omat kokemukset, joiden perusteella voidaan todeta, että väkivallan kokijan on vaikea tunnistaa kohdanneensa väkivaltaa ennen sen muuttumista fyysiseksi. Ammattilaisen on vaikea ottaa puheeksi väkivallan epäilys ilman näkyviä merkkejä ja rehellistä puhetta. Useimmiten läheiset ovat ensimmäisenä huomanneet avun tarpeen ja kannustaneet väkivallan kokijaa hakemaan apua. Opinnäytetyömme osoitti, että ammattilaisilla koetaan olevan yleisesti melko hyvin tietoa parisuhdeväkivaltaa kohdanneen henkilön auttamisesta ja ohjaamisesta muihin palveluihin. Haastateltavat pitävät onnistunutta ensikohtaamista selviytymisensä edellytyksenä väkivaltaprosessissa. Ammattilaiselta odotetaan kuuntelemisen taitoa ja samalle tasolle asettumista, mutta myös suoraa puhetta ja konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että palveluja ja toimijoita avun saamiseen on tarjolla, mutta häpeän tunne ja vaikeus ymmärtää omalla kohdalla tapahtuvaa väkivaltaa estävät avun hakemista. Ammattilaisten tietämys parisuhdeväkivallasta ilmiönä on lisääntynyt, mutta puheeksi ottaminen on edellytys selviytymisprosessin käynnistymiselle.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa. Tutkimusote oli kvalitatiivinen eli laadullinen, ja aineisto koostui kuuden parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen teemahaastattelusta. Haastattelurunko jakautui kolmeen teemaan: väkivallan tunnistaminen ja puheeksi ottaminen, ammattilaisen kohtaaminen ja kehittämisehdotukset. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittelun avulla aineistolähtöistä sisällönanalyysia käyttäen.
Tutkimuksessa tulevat esiin väkivaltaa kohdanneiden naisten omat kokemukset, joiden perusteella voidaan todeta, että väkivallan kokijan on vaikea tunnistaa kohdanneensa väkivaltaa ennen sen muuttumista fyysiseksi. Ammattilaisen on vaikea ottaa puheeksi väkivallan epäilys ilman näkyviä merkkejä ja rehellistä puhetta. Useimmiten läheiset ovat ensimmäisenä huomanneet avun tarpeen ja kannustaneet väkivallan kokijaa hakemaan apua. Opinnäytetyömme osoitti, että ammattilaisilla koetaan olevan yleisesti melko hyvin tietoa parisuhdeväkivaltaa kohdanneen henkilön auttamisesta ja ohjaamisesta muihin palveluihin. Haastateltavat pitävät onnistunutta ensikohtaamista selviytymisensä edellytyksenä väkivaltaprosessissa. Ammattilaiselta odotetaan kuuntelemisen taitoa ja samalle tasolle asettumista, mutta myös suoraa puhetta ja konkreettisiin toimenpiteisiin ryhtymistä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että palveluja ja toimijoita avun saamiseen on tarjolla, mutta häpeän tunne ja vaikeus ymmärtää omalla kohdalla tapahtuvaa väkivaltaa estävät avun hakemista. Ammattilaisten tietämys parisuhdeväkivallasta ilmiönä on lisääntynyt, mutta puheeksi ottaminen on edellytys selviytymisprosessin käynnistymiselle.