Kaiu, kaiu, lauluni : Sibeliuksesta Kilpiseen - Yksinlaulu tutuksi yläkoululaisille
Ilvesluoto, Topi; Kukkala, Marja (2018)
Ilvesluoto, Topi
Kukkala, Marja
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804305921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804305921
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää klassisen yksinlaulumusiikin tuntemusta peruskoulussa. Työn lähtökohtana oli huoli klassisen musiikin asemasta ja opetuksen määrästä perusopetuksessa. Työssä selvitettiin perusopetuksen opetussuunnitelmien määrittämä opetuksen määrä musiikissa sekä siihen sisältyvä klassisen musiikin osuus. Erityisesti työssä keskityttiin suomalaiseen klassiseen kansallisromanttiseen yksinlaulumusiikkiin. Järjestimme yläkouluikäisille konserttitilaisuuden, jossa esitimme suomalaisia yksinlauluja yhdessä pianistin kanssa. Konsertin tavoitteena oli tehdä tunnetuksi yksinlauluja ja keskeisiä suomalaisia kansallisromantiikan ajan säveltäjiä peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaille.
Työssä perehdyttiin peruskoulun valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin vuosilta 1970–2014, joista tarkastellaan musiikin opetuksen tavoitteita, määrää, sisältöä ja muutoksia. Tieto kansallisromanttisen ajan säveltäjistä, sävellyksistä ja laululyriikasta on haettu kirjallisuudesta, jonka pohjalta valittiin konsertissa esiteltävät säveltäjät. Konsertissa esitettävät laulut valikoituivat omien mieltymystemme ja ajatustemme mukaisesti. Konsertin jälkeen ennalta valittuja oppilaita haastateltiin. Haastattelukysymykset koskivat heidän klassisen laulumusiikin tietämystään sekä näkemyksiä konsertista ja esitetyistä lauluista.
Opetussuunnitelmissa klassisen musiikin opetuksen osuus on vähäistä. Opetuksen tavoitteet ja määrät ovat pysyneet lähes muuttumattomina koko peruskouluhistorian ajan. Oppilaille tehdyn haastattelun perusteella tuli esille, että klassinen musiikki, erityisesti klassinen yksinlaulu ja tunnetut suomalaiset klassisen laulumusiikin esittäjät, ovat yhdeksäsluokkalaisille lähes tuntemattomia.
Klassisen musiikin opetusta perusopetuksessa tulisi tietoisesti lisätä, koska sen osuus muihin musiikin tyylilajeihin verrattuna on erityisen vähäistä. Mielestämme keskeisten suomalaisten säveltäjien ja klassisen musiikin tunteminen pitäisi kuulua kansalaisten yleissivistykseen ja kouluilla pidettävillä yksinlaulukonserteilla, musiikin opetusta voitaisiin tukea.
Työssä perehdyttiin peruskoulun valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin vuosilta 1970–2014, joista tarkastellaan musiikin opetuksen tavoitteita, määrää, sisältöä ja muutoksia. Tieto kansallisromanttisen ajan säveltäjistä, sävellyksistä ja laululyriikasta on haettu kirjallisuudesta, jonka pohjalta valittiin konsertissa esiteltävät säveltäjät. Konsertissa esitettävät laulut valikoituivat omien mieltymystemme ja ajatustemme mukaisesti. Konsertin jälkeen ennalta valittuja oppilaita haastateltiin. Haastattelukysymykset koskivat heidän klassisen laulumusiikin tietämystään sekä näkemyksiä konsertista ja esitetyistä lauluista.
Opetussuunnitelmissa klassisen musiikin opetuksen osuus on vähäistä. Opetuksen tavoitteet ja määrät ovat pysyneet lähes muuttumattomina koko peruskouluhistorian ajan. Oppilaille tehdyn haastattelun perusteella tuli esille, että klassinen musiikki, erityisesti klassinen yksinlaulu ja tunnetut suomalaiset klassisen laulumusiikin esittäjät, ovat yhdeksäsluokkalaisille lähes tuntemattomia.
Klassisen musiikin opetusta perusopetuksessa tulisi tietoisesti lisätä, koska sen osuus muihin musiikin tyylilajeihin verrattuna on erityisen vähäistä. Mielestämme keskeisten suomalaisten säveltäjien ja klassisen musiikin tunteminen pitäisi kuulua kansalaisten yleissivistykseen ja kouluilla pidettävillä yksinlaulukonserteilla, musiikin opetusta voitaisiin tukea.