Valuuttajohdannaisten käyttö yritysten valuuttariskin hallinnassa
Jutila, Arttu (2018)
Jutila, Arttu
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026182
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026182
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää yritysten riskienhallintaa, valuuttariskille altistumista ja sen suojaamista valuuttajohdannaisilla. Tämä toteutettiin tutkimalla suomalaisten suurten pörssiyritysten käytäntöjä aiheeseen liittyen. Tutkimus toteutettiin vuoden 2018 alkupuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa oli kvalitatiivinen.
Työn teoreettinen osio tarkastelee valuuttariskiä, sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, riskienhallintaa ja sen prosesseja sekä johdannaisinstrumentteja. Teoreettinen osio kerättiin pääosin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lisäksi tietoa kerättiin kahden rekisteröidyn yhdistyksen julkaistuista raporteista.
Tutkimus rajattiin koskemaan Helsingin pörssissä listattuja suomalaisia suuria pörssiyrityksiä. Tutkimus toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena tutkimalla ja analysoimalla kymmenen pörssiyrityksen vahvistettuja tilinpäätöksiä vuodelta 2016. Tilinpäätöksistä huomioitiin koko konsernin osuus, jolloin saatiin laajempi kuva tutkituista aiheista.
Tutkimuksessa havaittiin valittujen yritysten käyvän kauppaa ulkomaanvaluutassa ja tiedostavansa valuuttariskille altistumisen. Yhdysvaltojen dollari oli selkeästi käytetyin valuutta euron jälkeen ja aiheutti suurimman riskiposition yrityksille. Yhdysvaltojen dollarin jälkeen käytetyimmät valuutat olivat Ruotsin kruunu, Japanin jeni, Kiinan yuan ja Iso-Britannian punta. Valuuttariskin osapositiota, transaktioriskiä suojasivat kaikki yritykset, mutta translaatioriski jätettiin osan toimesta tietoisesti suojaamatta.
Valuuttariskiä suojattiin valuuttajohdannaisilla ja valuuttalainoilla. Valuuttajohdannaisista kaikki yritykset käyttivät termiiniä, jota käytettiin enimmäkseen ulkomaanvaluuttamääräisten saamisten ja velkojen suojaukseen. Valuutanvaihtosopimuksia käytettiin valuuttamääräisten lainojen suojaamisessa, sekä saamisten ja velkojen arvonmuutoksia vastaan. Valuutanvaihtosopimusta hyödynsivät yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki. Valuuttaoptioita käytettiin kuuden yrityksen toimesta suojaamaan tulevaa ulkomaanvaluuttamääräistä kassavirtaa. Valuuttafutuureita ei ollut käytetty vuonna 2016.
Valuuttariskin suojaukseen ja hallintaan vaikuttivat kunkin yrityksen hyväksytty rahoituspolitiikka, jonka tehtävänä on määrittää muun muassa suojauksien käytöstä, lisäyksistä ja suojausasteesta. Valuuttariskin suojauspolitiikkaan vaikuttivat useat asiat, kuten transaktion koko, käytetty valuutta ja vastapuoliriski. Myös transaktion toteutumisen varmuus vaikutti yritysten päätökseen suojata siitä syntyvää riskiä. Mitä todennäköisempänä yritys piti transaktion toteutumista, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sitä suojattiin osittain tai kokonaisuudessaan.
Työn teoreettinen osio tarkastelee valuuttariskiä, sen muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, riskienhallintaa ja sen prosesseja sekä johdannaisinstrumentteja. Teoreettinen osio kerättiin pääosin aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta. Lisäksi tietoa kerättiin kahden rekisteröidyn yhdistyksen julkaistuista raporteista.
Tutkimus rajattiin koskemaan Helsingin pörssissä listattuja suomalaisia suuria pörssiyrityksiä. Tutkimus toteutettiin kirjoituspöytätutkimuksena tutkimalla ja analysoimalla kymmenen pörssiyrityksen vahvistettuja tilinpäätöksiä vuodelta 2016. Tilinpäätöksistä huomioitiin koko konsernin osuus, jolloin saatiin laajempi kuva tutkituista aiheista.
Tutkimuksessa havaittiin valittujen yritysten käyvän kauppaa ulkomaanvaluutassa ja tiedostavansa valuuttariskille altistumisen. Yhdysvaltojen dollari oli selkeästi käytetyin valuutta euron jälkeen ja aiheutti suurimman riskiposition yrityksille. Yhdysvaltojen dollarin jälkeen käytetyimmät valuutat olivat Ruotsin kruunu, Japanin jeni, Kiinan yuan ja Iso-Britannian punta. Valuuttariskin osapositiota, transaktioriskiä suojasivat kaikki yritykset, mutta translaatioriski jätettiin osan toimesta tietoisesti suojaamatta.
Valuuttariskiä suojattiin valuuttajohdannaisilla ja valuuttalainoilla. Valuuttajohdannaisista kaikki yritykset käyttivät termiiniä, jota käytettiin enimmäkseen ulkomaanvaluuttamääräisten saamisten ja velkojen suojaukseen. Valuutanvaihtosopimuksia käytettiin valuuttamääräisten lainojen suojaamisessa, sekä saamisten ja velkojen arvonmuutoksia vastaan. Valuutanvaihtosopimusta hyödynsivät yhtä yritystä lukuun ottamatta kaikki. Valuuttaoptioita käytettiin kuuden yrityksen toimesta suojaamaan tulevaa ulkomaanvaluuttamääräistä kassavirtaa. Valuuttafutuureita ei ollut käytetty vuonna 2016.
Valuuttariskin suojaukseen ja hallintaan vaikuttivat kunkin yrityksen hyväksytty rahoituspolitiikka, jonka tehtävänä on määrittää muun muassa suojauksien käytöstä, lisäyksistä ja suojausasteesta. Valuuttariskin suojauspolitiikkaan vaikuttivat useat asiat, kuten transaktion koko, käytetty valuutta ja vastapuoliriski. Myös transaktion toteutumisen varmuus vaikutti yritysten päätökseen suojata siitä syntyvää riskiä. Mitä todennäköisempänä yritys piti transaktion toteutumista, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sitä suojattiin osittain tai kokonaisuudessaan.