Ystäväryhmään osallistuneiden kokemukset ryhmän merkityksestä
Härmson, Margit (2018)
Härmson, Margit
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805016029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805016029
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä yhteistyökumppaneina olivat Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry ja Matinkylän Kylämaja. Tutkielma oli osa EMY:n Kutsu-hanketta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia EMYn keskustelu- ja toimintaryhmän Ystäväryhmään osallistuneiden kokemuksia omasta yksinäisyydestään ryhmän kokoontumisten päättymisen jälkeen sekä ottaa selvää, tapahtuiko muutoksia kokemuksissa, minäkuvassa, sosiaalisissa suhteissa ja - taidoissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tarkempi selvyys minkälaisia vaikutuksia ryhmäkokoontumisilla sekä –toiminnalla oli osallistuneiden henkilöiden elämäntilanteeseen. Työssä tarkasteltiin myös vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä vertaistuen merkitystä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui yksinäisyyttä sekä siitä aiheutuvia seurauksia käsitelleistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Lisäksi kirjallisuustutkimuksen perusteella käsiteltiin ryhmän muodostumista, kehitystä ja sen dynamiikkaa. Työ toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla Ystäväryhmään osallistuneita henkilöitä kolme kuukautta kestäneiden ryhmäkokoontumisten päätyttyä kesällä 2017. Tutkimusaineistossa oli kahdeksan haastattelua.
Opinnäytetyö onnistui hyvin ja suunnitelmieni mukaisesti. Yhteistyö ryhmäläisten sekä työelämäkumppaneiden kanssa sujui ilman ongelmia. Ryhmän jäsenet suostuivat yllättävän hyvin haastatteluihin ja osallistumisprosentti oli erittäin korkea.
Opinnäytetyön kohderyhmän ihmiset totesivat elämänlaatunsa parantuneen Ystäväryhmän toiminnan tuloksena. He pitivät kokoontumisia erittäin hyödyllisinä. Ryhmän jäsenet olivat saaneet mielestään hyvää vertaistukea toisiltaan. Henkilöiden elämälaatu oli parantunut ja he tunsivat itsensä rohkeammiksi kohtaamaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Monet heistä saivat luotua uusia ja jatkuvia ystävyyssuhteita.
Tutkittu ryhmätoiminta on tulevaisuuden kannalta yhteiskunnassa hyvin tärkeä ja sitä kannattaa tutkimuksen perusteella jatkaa. Toiminnan avulla on mahdollista säästää mielenterveyshuollon kustannuksissa. Tutkimushaastatteluiden perusteella ryhmätoiminnan kesto voisi olla hieman pidempi ja joidenkin henkilöiden osalta intensiivisempi. Nämä ovat havaittuja kehityskohteita ja jatkotutkimuksen aiheita.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui yksinäisyyttä sekä siitä aiheutuvia seurauksia käsitelleistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Lisäksi kirjallisuustutkimuksen perusteella käsiteltiin ryhmän muodostumista, kehitystä ja sen dynamiikkaa. Työ toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää käyttäen. Opinnäytetyö toteutettiin haastattelemalla Ystäväryhmään osallistuneita henkilöitä kolme kuukautta kestäneiden ryhmäkokoontumisten päätyttyä kesällä 2017. Tutkimusaineistossa oli kahdeksan haastattelua.
Opinnäytetyö onnistui hyvin ja suunnitelmieni mukaisesti. Yhteistyö ryhmäläisten sekä työelämäkumppaneiden kanssa sujui ilman ongelmia. Ryhmän jäsenet suostuivat yllättävän hyvin haastatteluihin ja osallistumisprosentti oli erittäin korkea.
Opinnäytetyön kohderyhmän ihmiset totesivat elämänlaatunsa parantuneen Ystäväryhmän toiminnan tuloksena. He pitivät kokoontumisia erittäin hyödyllisinä. Ryhmän jäsenet olivat saaneet mielestään hyvää vertaistukea toisiltaan. Henkilöiden elämälaatu oli parantunut ja he tunsivat itsensä rohkeammiksi kohtaamaan erilaisia vuorovaikutustilanteita. Monet heistä saivat luotua uusia ja jatkuvia ystävyyssuhteita.
Tutkittu ryhmätoiminta on tulevaisuuden kannalta yhteiskunnassa hyvin tärkeä ja sitä kannattaa tutkimuksen perusteella jatkaa. Toiminnan avulla on mahdollista säästää mielenterveyshuollon kustannuksissa. Tutkimushaastatteluiden perusteella ryhmätoiminnan kesto voisi olla hieman pidempi ja joidenkin henkilöiden osalta intensiivisempi. Nämä ovat havaittuja kehityskohteita ja jatkotutkimuksen aiheita.