Pölytestauskaapin leimahdusriskin ja soveltuvien räjähdyksentorjuntakeinojen kartoitus
Ruotsalainen, Ossi (2018)
Ruotsalainen, Ossi
Lahden ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046547
Tiivistelmä
Työn aiheena oli kartoittaa Kemppi Oy:n uuden valmisteilla olevan pölytestauskaapin leimahdusriskiä ja soveltuvien räjähdyksentorjunnan keinoja. Sen tarkoituksena oli selvittää, missä olosuhteissa pölytestauskaappia on turvallista käyttää metallipölyn kanssa. Työ sisälsi tiedonhakua kirjallisuudesta, tutkimuksista, artikkeleista ja oppimateriaaleista ja tietojen hyödyntämistä pölytestauskaapin turvallisuuden edistämiseksi.
Testauspölyssä varmistui olevan normaalioloissa syttyviä aineita. Aineiden ominaisuuksista selvisi olosuhteet, joissa aineet eivät syty. Räjähdyksentorjuntakeinoista käsiteltiin useita ja käsiteltiin tarkemmin kahta, pölyn pitoisuuden rajoittamista ja hapen pitoisuuden rajoittamista. Niistä hapen pitoisuuden rajoittaminen inertoinnilla valittiin käyttöönotettavaksi ja sen käyttöönotto tutkittiin tarkemmin. Menetelmistä teoreettisesti sopivin vakuumihuuhtelumenetelmä ei sellaisenaan ollut sopiva, joten pölytestauskaapin inertointimenetelmäksi muodostui yhdistelmä vakuumihuuhtelu- ja läpivirtaushuuhtelumenetelmiä.
Selvityksen perusteella tehtiin muutoksia muun muassa anturointiin ja ohjaukseen. Happipitoisuus- ja paine-eroanturit otettiin käyttöön ja ohjauksesta tehtiin plc-pohjainen. Muutosten vuoksi tehtiin käyttöohje ja päivityksiä sähkökuviin ja laiteluetteloon.
Testauspölyssä varmistui olevan normaalioloissa syttyviä aineita. Aineiden ominaisuuksista selvisi olosuhteet, joissa aineet eivät syty. Räjähdyksentorjuntakeinoista käsiteltiin useita ja käsiteltiin tarkemmin kahta, pölyn pitoisuuden rajoittamista ja hapen pitoisuuden rajoittamista. Niistä hapen pitoisuuden rajoittaminen inertoinnilla valittiin käyttöönotettavaksi ja sen käyttöönotto tutkittiin tarkemmin. Menetelmistä teoreettisesti sopivin vakuumihuuhtelumenetelmä ei sellaisenaan ollut sopiva, joten pölytestauskaapin inertointimenetelmäksi muodostui yhdistelmä vakuumihuuhtelu- ja läpivirtaushuuhtelumenetelmiä.
Selvityksen perusteella tehtiin muutoksia muun muassa anturointiin ja ohjaukseen. Happipitoisuus- ja paine-eroanturit otettiin käyttöön ja ohjauksesta tehtiin plc-pohjainen. Muutosten vuoksi tehtiin käyttöohje ja päivityksiä sähkökuviin ja laiteluetteloon.