Ilmatiiveyden huomioon ottaminen monitoimiareenan tapaisissa rakennushankkeissa
Karhunen, Tuomas (2018)
Karhunen, Tuomas
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805056638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805056638
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä laadittiin työohje, miten rakennuksen vaipan ilmatiiveys on otettava huomioon suunnittelu- ja ra-kennusvaiheessa monitoimiareenan tapaisissa hankkeissa. Opinnäytetyössä tutkittiin Mikkeliin helmikuussa 2018 valmistunutta monitoimiareenaa, Saimaa Stadiumia. Aiheen valintaan vaikutti työohjeen tarve, koska uudisrakennusten energiankulutusta koskevat määräykset ovat kiristyneet. Uusien kiristyneiden ohjeiden pohjalta tilaaja on asettanut vaatimukset rakennuksen energiakulutukselle ja sen seurannalle. Rakennuksen vaipan ilmatiiveydellä on merkitystä, kun rakennetaan energiatehokasta rakennusta. Työohjeen tarkoituksena on kertoa ne toimenpiteet, joiden avulla rakennuksesta saadaan ilmatiiveydeltään laatuvaatimusten mukainen. Opinnäytetyön aihe selveni opinnäytetyöntekijän työharjoittelun aikana monitoimiareenan rakennustyömaalla, työskenneltäessä työmaan runkovaiheen lopusta kohteen luovutukseen asti.
Työn tiedonhakumenetelminä käytettiin NCC:n toimintajärjestelmää, sekä kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmia. NCC:n toimintajärjestelmän avulla kaikki eri työvaiheiden laadunvalvontaan kuuluvat dokumentit olivat asiakirjapohjina, joita hyödynnettiin opinnäytetyön laatimisessa. Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmista saatiin tieto rakennuksen suunnitteluratkaisuista. Lisäksi opinnäytetyöhön etsittiin tietoa Suomen rakennusmääräyskokoelmasta ja ympäristöministeriön asetuksista kuin myös ilmatiiveyteen perehtyneiden asiantuntijoiden artikkeleista.
Työn tuloksena valmistui työohje, joka toimii toimintamallina vastaavissa tulevissa hankkeissa. Ilmatiiveydestä ei voi puhua työvaiheena, vaan se on koko hankkeen ajan kulkeva käsite, joka tulee ottaa huomioon suunnitteluratkaisuissa ja rakennustyön toteutuksessa.
Työn tiedonhakumenetelminä käytettiin NCC:n toimintajärjestelmää, sekä kohteen arkkitehti- ja rakennesuunnitelmia. NCC:n toimintajärjestelmän avulla kaikki eri työvaiheiden laadunvalvontaan kuuluvat dokumentit olivat asiakirjapohjina, joita hyödynnettiin opinnäytetyön laatimisessa. Arkkitehti- ja rakennesuunnitelmista saatiin tieto rakennuksen suunnitteluratkaisuista. Lisäksi opinnäytetyöhön etsittiin tietoa Suomen rakennusmääräyskokoelmasta ja ympäristöministeriön asetuksista kuin myös ilmatiiveyteen perehtyneiden asiantuntijoiden artikkeleista.
Työn tuloksena valmistui työohje, joka toimii toimintamallina vastaavissa tulevissa hankkeissa. Ilmatiiveydestä ei voi puhua työvaiheena, vaan se on koko hankkeen ajan kulkeva käsite, joka tulee ottaa huomioon suunnitteluratkaisuissa ja rakennustyön toteutuksessa.