Lukion yleis- ja medialinjalaisten uutisten käyttötavat vapaa-ajalla ja opiskelun tukena
Aarnio, Siiri (2018)
Aarnio, Siiri
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046551
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805046551
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan lukiolaisten median käyttöä. Tavoitteena on selvittää, kuinka paljon lukiolaiset käyttävät journalistista sisältöä, keskittyen sisällöistä uutisiin. Missä näitä sisältöjä käytetään, ja käytetäänkö niitä opiskelun apuna? Mielenkiintoista on myös selvittää, minkälaisia uutisia lukiolaiset lukevat. Lisäksi selvitetään, kokevatko lukiolaiset koulun opettavan tarpeeksi median käyttöä, ja tarjoaako koulu mahdollisuuden esimerkiksi lehtien lukemiseen.
Teoriaosuudessa keskitytään siihen missä tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan mediaa käytetään, mitä se oikeastaan on ja kuinka paljon aikaa sille päivästä annetaan. Tämän lisäksi määritellään, mitä mediakasvatus on, ja miten mediakriittisyys ja medialukutaito siihen liittyvät. Teoriaosuudessa asetetaan myös rajat journalistiselle sisällölle, eli selvitetään, mitä se käytännössä on. Tämä tapahtuu määrittelemällä uutisten rakenne ja sisältö, sekä tutustumalla journalististen sisältöjen vaatimuksiin.
Teoriaosuuden jälkeen selvitetään, missä lukiolaiset käyttävät mediaa, millä alustalla mediaa käytetään ja kuinka paljon siihen käytetään aikaa. Journalistisiin sisältöihin käytettyä aikaa verrataan sosiaaliseen mediaan käytettyyn aikaan. Sen lisäksi selvitetään, minkälaisia uutisia luetaan, mistä journalistista sisältöä luetaan ja kuinka paljon näitä sisältöjä käytetään opiskelun tukena. Lisäksi selvitetään, käytetäänkö näitä sisältöjä opetuksessa ja tarjoaako koulu mahdollisuuksia journalististen sisältöjen lukemiseen.
Tulokset on saatu tekemällä kysely 40:lle lukion oppilaalle. Näistä 20 opiskelee yleislinjalla ja 20 medialinjalla. Kysely on toteutettu sähköisesti Webropolissa maaliskuussa 2018 ja vastaukset on analysoitu myös maaliskuussa 2018. Kysely on tehty anonyymisti ja vastaajat ovat valikoituneet sattumanvaraisesti.
Tutkimusanalyysissä käydään läpi molempien ryhmien vastaukset ja verrataan sitten normaalilinjalaisten vastauksia medialinjan opiskelijoiden vastauksiin. Molempien ryhmien vastauksista on rakennettu samanlaisia kaavioita, joita vertaamalla voi havainnoida yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vastauksissa. Opinnäytetyön oletuksena on, että medialinjalaiset ovat kriittisempiä mediaa kohtaan ja käyttävät sitä myös yleislinjalaisia ahkerammin niin vapaa-ajalla kuin opiskelun tukenakin.
Johtopäätöksissä tarkastellaan analyysin tuloksia, ja tehdään niiden perusteella päätelmiä sisältöjen käytöstä. Sen jälkeen pohditaan tutkimuksen luotettavuutta sekä pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Lopuksi arvioidaan oma oppiminen prosessin aikana.
Teoriaosuudessa keskitytään siihen missä tutkimusten ja kirjallisuuden mukaan mediaa käytetään, mitä se oikeastaan on ja kuinka paljon aikaa sille päivästä annetaan. Tämän lisäksi määritellään, mitä mediakasvatus on, ja miten mediakriittisyys ja medialukutaito siihen liittyvät. Teoriaosuudessa asetetaan myös rajat journalistiselle sisällölle, eli selvitetään, mitä se käytännössä on. Tämä tapahtuu määrittelemällä uutisten rakenne ja sisältö, sekä tutustumalla journalististen sisältöjen vaatimuksiin.
Teoriaosuuden jälkeen selvitetään, missä lukiolaiset käyttävät mediaa, millä alustalla mediaa käytetään ja kuinka paljon siihen käytetään aikaa. Journalistisiin sisältöihin käytettyä aikaa verrataan sosiaaliseen mediaan käytettyyn aikaan. Sen lisäksi selvitetään, minkälaisia uutisia luetaan, mistä journalistista sisältöä luetaan ja kuinka paljon näitä sisältöjä käytetään opiskelun tukena. Lisäksi selvitetään, käytetäänkö näitä sisältöjä opetuksessa ja tarjoaako koulu mahdollisuuksia journalististen sisältöjen lukemiseen.
Tulokset on saatu tekemällä kysely 40:lle lukion oppilaalle. Näistä 20 opiskelee yleislinjalla ja 20 medialinjalla. Kysely on toteutettu sähköisesti Webropolissa maaliskuussa 2018 ja vastaukset on analysoitu myös maaliskuussa 2018. Kysely on tehty anonyymisti ja vastaajat ovat valikoituneet sattumanvaraisesti.
Tutkimusanalyysissä käydään läpi molempien ryhmien vastaukset ja verrataan sitten normaalilinjalaisten vastauksia medialinjan opiskelijoiden vastauksiin. Molempien ryhmien vastauksista on rakennettu samanlaisia kaavioita, joita vertaamalla voi havainnoida yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia vastauksissa. Opinnäytetyön oletuksena on, että medialinjalaiset ovat kriittisempiä mediaa kohtaan ja käyttävät sitä myös yleislinjalaisia ahkerammin niin vapaa-ajalla kuin opiskelun tukenakin.
Johtopäätöksissä tarkastellaan analyysin tuloksia, ja tehdään niiden perusteella päätelmiä sisältöjen käytöstä. Sen jälkeen pohditaan tutkimuksen luotettavuutta sekä pohditaan jatkotutkimusmahdollisuuksia.
Lopuksi arvioidaan oma oppiminen prosessin aikana.