Hoitajien käsityksiä omahoitajuudesta, kirjaamisesta ja raportoinnista
Lepo, Heikki; Kauppinen, Hanna; Kulmala, Saija (2010)
Lepo, Heikki
Kauppinen, Hanna
Kulmala, Saija
Tampereen ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057897
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa hoitajien käsityksiä omahoitajuudesta, kirjaamisesta ja raportoinnista. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että osastot ja poliklinikat voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia omahoitajakäytännön, kirjaamisen ja raportoinnin kehittämiseksi.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla, johon hoitajat (N=131) vastasivat kirjallisesti kahden viikon aikana lokakuussa 2009. Numeraaliset vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja avoimet kysymykset sisällön erittelyn avulla.
Hoitajien mielestä yksilövastuinen hoitotyö tarkoittaa yksilöllistä vastuuta päätöksenteossa, omahoitajuutta, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista potilaan hoitoa. Suurin osa kertoi kirjaavansa sähköisesti omapotilaansa hoitoa koskevia hoitotyön päätöksiä. Puolet hoitajista toivoi lisää yhteistä aikaa oman potilaan kanssa.
Lähes kaikkien hoitajien kirjaamista ohjasivat potilastietojärjestelmä Mirandan otsikot. Hoitajien toteuttama kirjaaminen oli potilaslähtöistä ja myös läheiset huomioitiin kirjaamisessa. Lähes puolet koki, ettei työnantaja ollut tarjonnut riittävästi koulutusta tietotekniikan ja tietojärjestelmien oppimiseksi, mutta puolelle vastaajista sähköisen kirjaamisen oppiminen ei ollut ollut vaikeaa.
Hoitajat kokivat saavansa hyvin tietoa potilaastaan sekä suullisen että hiljaisen raportoinnin kautta. Suullisen raportin kestoa pidettiin sopivana. Lähes puolet koki saavansa suullisella raportilla ajankohtaisempaa tietoa kuin sähköisestä potilaskertomuksesta. Hyötynä hiljaisesta raportoinnista hoitajat kokivat ajan säästön, haittana tai esteenä kirjaamisessa olevat puutteet.
Opinnäytetyön tulosten perusteella yksilövastuista hoitotyötä voitaisiin kehittää erityisesti työyksikkötasolla. Kirjaamista tulisi kehittää tarjoamalla lisää koulutusta tietotekniikasta ja potilastietojärjestelmästä. Kirjaamisen tasoa kehittämällä voitaisiin myös kehittää hiljaista raportointia.
Opinnäytetyössä käytettiin määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla, johon hoitajat (N=131) vastasivat kirjallisesti kahden viikon aikana lokakuussa 2009. Numeraaliset vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelman avulla ja avoimet kysymykset sisällön erittelyn avulla.
Hoitajien mielestä yksilövastuinen hoitotyö tarkoittaa yksilöllistä vastuuta päätöksenteossa, omahoitajuutta, yksilöllistä ja kokonaisvaltaista potilaan hoitoa. Suurin osa kertoi kirjaavansa sähköisesti omapotilaansa hoitoa koskevia hoitotyön päätöksiä. Puolet hoitajista toivoi lisää yhteistä aikaa oman potilaan kanssa.
Lähes kaikkien hoitajien kirjaamista ohjasivat potilastietojärjestelmä Mirandan otsikot. Hoitajien toteuttama kirjaaminen oli potilaslähtöistä ja myös läheiset huomioitiin kirjaamisessa. Lähes puolet koki, ettei työnantaja ollut tarjonnut riittävästi koulutusta tietotekniikan ja tietojärjestelmien oppimiseksi, mutta puolelle vastaajista sähköisen kirjaamisen oppiminen ei ollut ollut vaikeaa.
Hoitajat kokivat saavansa hyvin tietoa potilaastaan sekä suullisen että hiljaisen raportoinnin kautta. Suullisen raportin kestoa pidettiin sopivana. Lähes puolet koki saavansa suullisella raportilla ajankohtaisempaa tietoa kuin sähköisestä potilaskertomuksesta. Hyötynä hiljaisesta raportoinnista hoitajat kokivat ajan säästön, haittana tai esteenä kirjaamisessa olevat puutteet.
Opinnäytetyön tulosten perusteella yksilövastuista hoitotyötä voitaisiin kehittää erityisesti työyksikkötasolla. Kirjaamista tulisi kehittää tarjoamalla lisää koulutusta tietotekniikasta ja potilastietojärjestelmästä. Kirjaamisen tasoa kehittämällä voitaisiin myös kehittää hiljaista raportointia.