Konstit on monet : Tulkkauksen käytännöt kuurosokeiden liikunta- ja urheilutilanteissa
Kervinen, Aku (2018)
Kervinen, Aku
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076793
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805076793
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli selvittää, kuinka kuurosokea henkilö ja tulkki sopivat tulkkauksen käytännöt
liikunta- ja urheilutilanteissa. Työssä tulkkauksen käytäntöihin luetaan sekä käytetyt tulkkausmenetelmät
että muut tulkin ja asiakkaan yhteiset toimintatavat. Kuurosokeille tulkkauksen menetelmien
katsotaan sisältävän myös opastamisen ja kuvailun menetelmät. Toimintatavoilla taas tarkoitetaan muita
tulkin ja asiakkaan yhteistyön piiriin kuuluvia asioita, kuten miltä puolelta tulkki opastaa kuurosokeaa
asiakasta. Tutkimuskysymykset olivat:
1. Millä tavoin tulkki ja kuurosokea asiakas tavallisesti sopivat liikunta- ja urheilutilanteissa käyttämänsä
tulkkauksen menetelmät ja toimintatavat?
2. Millaiset tavat sopia menetelmistä ja toimintatavoista ovat käytännössä osoittautuneet toimiviksi?
Kuurosokeiden ryhmä on hyvin heterogeeninen, mikä aina aiheuttaa suurta vaihtelua kuurosokeiden
kanssa käytetyissä tulkkauksen menetelmissä. Lisäksi liikunta- ja urheilutilanteissa kuurosokean mahdollinen
toiminnallinen näkö ja kuulo sekä vartalo saattavat olla varattuina itse liikuntaan, mikä asettaa
haasteita tulkkaukselle. Tästä syystä käytäntöjen sopiminen on erityisen merkityksellistä juuri kuurosokeiden
liikunta- ja urheilutilanteissa.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoinnin kohteena oli
sulkapallolajikokeilu, johon osallistui kuurosokea tulkinkäyttäjä. Opinnäytetyötä varten tehtiin kaksi teemahaastattelua,
joista toisessa haastateltiin aiemmin sulkapallolajikokeiluun osallistunutta kuurosokeaa
tulkinkäyttäjää ja toisessa samassa tilanteessa tulkannutta viittomakielen tulkkia. Sulkapallolajikokeilun
havainnointi toteutui huhtikuussa 2017, kuurosokean henkilön teemahaastattelu marraskuussa 2017 ja
viittomakielen tulkin teemahaastattelu maaliskuussa 2018.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että tulkkauksen käytäntöjen sopiminen on yhteistyötä, johon sekä
asiakas että tulkki voivat ottaa aktiivisesti osaa. Tulkkaustilanteen onnistuminen on tulkille ja asiakkaalle
yhteinen tavoite. Työn tuloksissa nousee myös esiin tulkin persoonan, kokemuksen ja aiemman
yhteistyön asiakkaan kanssa merkitys yhteisten käytäntöjen hakemisessa. Työn tilaaja Suomen Kuurosokeat
ry voi näin ollen käyttää työtä perusteluna tulkkauspalvelujärjestelmän suuntaan keskusteltaessa
kuurosokeiden henkilöiden oikeudesta ja mahdollisuudesta saada haluamansa tulkki haluamaansa
liikunta- tai urheilutilanteeseen. Ennen kaikkea opinnäytetyöstä hyötyvät kuurosokeiden liikunta-
ja urheilutilanteissa tulkkaavat tulkit, jotka haluavat kiinnittää huomiota käytäntöjen sopimiseen
sujuvoittaakseen yhteistyötään asiakkaan kanssa. Lisäksi työstä voivat hyötyä kuurosokeiden tulkeiksi
opiskelevat, joille yhteistyö asiakkaan kanssa saattaa vielä olla vierasta.
liikunta- ja urheilutilanteissa. Työssä tulkkauksen käytäntöihin luetaan sekä käytetyt tulkkausmenetelmät
että muut tulkin ja asiakkaan yhteiset toimintatavat. Kuurosokeille tulkkauksen menetelmien
katsotaan sisältävän myös opastamisen ja kuvailun menetelmät. Toimintatavoilla taas tarkoitetaan muita
tulkin ja asiakkaan yhteistyön piiriin kuuluvia asioita, kuten miltä puolelta tulkki opastaa kuurosokeaa
asiakasta. Tutkimuskysymykset olivat:
1. Millä tavoin tulkki ja kuurosokea asiakas tavallisesti sopivat liikunta- ja urheilutilanteissa käyttämänsä
tulkkauksen menetelmät ja toimintatavat?
2. Millaiset tavat sopia menetelmistä ja toimintatavoista ovat käytännössä osoittautuneet toimiviksi?
Kuurosokeiden ryhmä on hyvin heterogeeninen, mikä aina aiheuttaa suurta vaihtelua kuurosokeiden
kanssa käytetyissä tulkkauksen menetelmissä. Lisäksi liikunta- ja urheilutilanteissa kuurosokean mahdollinen
toiminnallinen näkö ja kuulo sekä vartalo saattavat olla varattuina itse liikuntaan, mikä asettaa
haasteita tulkkaukselle. Tästä syystä käytäntöjen sopiminen on erityisen merkityksellistä juuri kuurosokeiden
liikunta- ja urheilutilanteissa.
Opinnäytetyön menetelminä käytettiin havainnointia ja teemahaastattelua. Havainnoinnin kohteena oli
sulkapallolajikokeilu, johon osallistui kuurosokea tulkinkäyttäjä. Opinnäytetyötä varten tehtiin kaksi teemahaastattelua,
joista toisessa haastateltiin aiemmin sulkapallolajikokeiluun osallistunutta kuurosokeaa
tulkinkäyttäjää ja toisessa samassa tilanteessa tulkannutta viittomakielen tulkkia. Sulkapallolajikokeilun
havainnointi toteutui huhtikuussa 2017, kuurosokean henkilön teemahaastattelu marraskuussa 2017 ja
viittomakielen tulkin teemahaastattelu maaliskuussa 2018.
Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että tulkkauksen käytäntöjen sopiminen on yhteistyötä, johon sekä
asiakas että tulkki voivat ottaa aktiivisesti osaa. Tulkkaustilanteen onnistuminen on tulkille ja asiakkaalle
yhteinen tavoite. Työn tuloksissa nousee myös esiin tulkin persoonan, kokemuksen ja aiemman
yhteistyön asiakkaan kanssa merkitys yhteisten käytäntöjen hakemisessa. Työn tilaaja Suomen Kuurosokeat
ry voi näin ollen käyttää työtä perusteluna tulkkauspalvelujärjestelmän suuntaan keskusteltaessa
kuurosokeiden henkilöiden oikeudesta ja mahdollisuudesta saada haluamansa tulkki haluamaansa
liikunta- tai urheilutilanteeseen. Ennen kaikkea opinnäytetyöstä hyötyvät kuurosokeiden liikunta-
ja urheilutilanteissa tulkkaavat tulkit, jotka haluavat kiinnittää huomiota käytäntöjen sopimiseen
sujuvoittaakseen yhteistyötään asiakkaan kanssa. Lisäksi työstä voivat hyötyä kuurosokeiden tulkeiksi
opiskelevat, joille yhteistyö asiakkaan kanssa saattaa vielä olla vierasta.