”Et kaikilla on niinku hyvä olla ja sit just et me aikuset katotaan, et lapsilla on turvallista olla” : Perehdytyksen nykyaikaistaminen Isonkyrön kunnan varhaiskasvatuksessa
Pokela, Sofia; Tiilikka, Sanna-Kaisa (2018)
Pokela, Sofia
Tiilikka, Sanna-Kaisa
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087209
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805087209
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tavoitteena on kehittää ja nykyaikaistaa perehdytystä videon avulla. Tarkoituksena oli tehdä video ja sähköinen asiakirja Isonkyrön kunnan varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Yhteistyökumppanina tässä opinnäytetyössä toimii Isonkyrön kunta.
Teoriaosuudessa käsittelemme varhaiskasvatusta kokonaisuutena sekä perehdytystä ja työhyvinvointia, jotka ovat edellytyksenä laadukkaalle ja onnistuneelle varhaiskasvatukselle. Tuomme esiin varhaiskasvatuksen määritelmän, sitä ohjaavat lait ja säädökset sekä yleiset tavoitteet. Perehdytyksestä nostamme esiin myös sen kokonaisuuden ja uudet muodot sekä työhyvinvoinnin. Tämän lisäksi kuvaamme laadun merkitystä varhaiskasvatuksessa, koska mielestämme laatu määräytyy hyvän perehdytyksen ja työyhteisön avulla. Lopuksi kerromme vielä videon tekemisen eri vaiheista sekä analysoimme ja arvioimme valmista videota, ja kerromme sähköisestä asiakirjasta ja kuvaamme sen sisältöä.
Opinnäytetyön toteutimme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Laadullisessa tutkimuksessa käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluiden avulla selvitimme hiljattain työyhteisöön saapuneiden työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja työhyvinvoinnista. Haastatteluun osallistui kolme varhaiskasvatuksen työntekijää. Haastattelussa selvitimme myös työntekijöiden ajatuksia perehdytysvideosta sekä otimme vastaan kehittämisideoita.
Tutkimuksessa selvisi, että turvallisuus ja työhyvinvointi koettiin hyväksi. Työhyvinvointia kuvattiin tilaksi, jossa kaikilla on hyvä ja turvallinen olo. Käytännön ohjeet koettiin ristiriitaiseksi ja niihin toivottiin yhteisiä sääntöjä. Perehdytyksessä ilmeni eroavaisuuksia suuresti. Salassapitoa pidettiin tärkeänä ja sen koettiin toteutuvan. Jokainen kuvaili salassapitoa esimerkiksi sillä, että lasta koskevat asiakirjat ovat lukollisessa kaapissa. Tulevaisuuden suhteen toivottaisiin varhaiskasvatukseen enemmän henkilökuntaa ja pienempiä lapsiryhmiä. Tärkeiksi voimavaroiksi työn ohella koettiin perhe, ystävät ja sukulaiset. Videota perehdytyksen välineenä ei suljettu pois, kehittämisideoina nousivat esiin tiiviit ja ajan tasalla olevat säännöt ja ohjeet.
Teoriaosuudessa käsittelemme varhaiskasvatusta kokonaisuutena sekä perehdytystä ja työhyvinvointia, jotka ovat edellytyksenä laadukkaalle ja onnistuneelle varhaiskasvatukselle. Tuomme esiin varhaiskasvatuksen määritelmän, sitä ohjaavat lait ja säädökset sekä yleiset tavoitteet. Perehdytyksestä nostamme esiin myös sen kokonaisuuden ja uudet muodot sekä työhyvinvoinnin. Tämän lisäksi kuvaamme laadun merkitystä varhaiskasvatuksessa, koska mielestämme laatu määräytyy hyvän perehdytyksen ja työyhteisön avulla. Lopuksi kerromme vielä videon tekemisen eri vaiheista sekä analysoimme ja arvioimme valmista videota, ja kerromme sähköisestä asiakirjasta ja kuvaamme sen sisältöä.
Opinnäytetyön toteutimme kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Laadullisessa tutkimuksessa käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastatteluiden avulla selvitimme hiljattain työyhteisöön saapuneiden työntekijöiden kokemuksia perehdytyksestä ja työhyvinvoinnista. Haastatteluun osallistui kolme varhaiskasvatuksen työntekijää. Haastattelussa selvitimme myös työntekijöiden ajatuksia perehdytysvideosta sekä otimme vastaan kehittämisideoita.
Tutkimuksessa selvisi, että turvallisuus ja työhyvinvointi koettiin hyväksi. Työhyvinvointia kuvattiin tilaksi, jossa kaikilla on hyvä ja turvallinen olo. Käytännön ohjeet koettiin ristiriitaiseksi ja niihin toivottiin yhteisiä sääntöjä. Perehdytyksessä ilmeni eroavaisuuksia suuresti. Salassapitoa pidettiin tärkeänä ja sen koettiin toteutuvan. Jokainen kuvaili salassapitoa esimerkiksi sillä, että lasta koskevat asiakirjat ovat lukollisessa kaapissa. Tulevaisuuden suhteen toivottaisiin varhaiskasvatukseen enemmän henkilökuntaa ja pienempiä lapsiryhmiä. Tärkeiksi voimavaroiksi työn ohella koettiin perhe, ystävät ja sukulaiset. Videota perehdytyksen välineenä ei suljettu pois, kehittämisideoina nousivat esiin tiiviit ja ajan tasalla olevat säännöt ja ohjeet.