Motoasemat-opas käytännössä, Lahtiset-yksikkö
Karlakari, Janina (2018)
Karlakari, Janina
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097285
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehdyssä tutkimuksessa tarkoituksena oli testata Suomen Vammaisurheilu ja – liikunta ry:n sekä Special Olympics Finlandin tekemää Motoasemat-opasta käytännössä sille suunnatulla kohderyhmällä. Tutkimuksella halutaan selvittää oppaan toimivuutta sekä saada uusia näkökulmia toiminnan toteuttamiseen. Tutkimusongelmina on kohderyhmän suhtautuminen motoristen taitojen harjoitteluun, oppaan sisältöjen toimivuus käytännössä uudessa toimintaympäristössä sekä arviointimenetelmien mahdollinen epätarkkuus.
Opinnäytetyö toteutettiin Lahdessa sijaitsevassa Lahtiset-yksikössä, joka on työllistymistä tukevia palveluita tarjoava taho ja osa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Lahtisten toiminta on suunnattu nuorille kehitysvammaisille henkilöille ja toiminnan tavoitteena on työllistyminen. Lahtisten toiminnassa on mukana noin 30 ihmistä, joista noin 20 paikalla toiminnan toteutumisen aikaan. Ikähaarukka kohderyhmällä on 17–30-vuotta.
Tutkimusjakso toteutui aikavälillä 5.1.–9.3.2018 ja piti sisällään yhteensä yhdeksän tuokiota. Tuokiot toteutuivat perjantai-iltapäivisin klo 12.30–14.00. Neljä ensimmäistä tuokiota toteutuivat opiskelijan suunnittelemana ja ohjaamana. Tämän jälkeen alkoi omatoimisempi jakso, jonka aikana osallistujat saivat suunnitella tuokioiden sisällöt. Tutkimusjakso lopetettiin yhteiseen päätöspäivään, jonka sisältö koostui koko jakson aikana harjoitelluista leikeistä ja motoasemien suorittamisesta. Keskiarvollisesti toimintaan osallistui 9 henkilöä tuokiota kohden, mutta määrä saattoi vaihdella. Suurin osallistujamäärä oli 11 ja pienin 7.
Mittausmenetelminä tutkimuksessa käytettiin havainnointia eli observointia, palautekyselylomaketta sekä osallistujien omaa arviointia toiminnasta. Havainnot toiminnasta kirjattiin ylös muistiinpanoina ja koottiin tutkimuspäiväkirjan muotoon. Tutkimuspäiväkirjaa on aineistona 15 sivua ja sitä käytetään tutkimustulosten analysoinnin tukena. Ohjaajat arvioivat tuokion nelikohtaisen kyselylomakkeen avulla, joissa arvioitavina osa-alueina ovat toiminnan mielekkyys, sujuvuus, alku- ja loppuleikit sekä motoasemat ja ohjaajan toiminta sekä osaaminen. Osallistujien arviointi toteutettiin kasvokuvia hyödyksi käyttäen siten, että hymynaama kertoi toiminnan olleen mielekästä ja surunaama viesti siitä, että toiminnasta ei pidetty.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä tutkimusjakson olleen onnistunut ja jo tuokioihin osallistuneiden määrästä voidaan päätellä, että toiminta oli osallistujille mielekästä. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan huomata, ettei merkittävää muutosta jakson aikana tapahtunut kumpaankaan suuntaan. Tulokset ovat tutkimuksen alusta asti erittäin positiivisia ja arviointi säilyi melko tasaisena koko tutkimusjakson läpi sekä ohjaajien että osallistujien arvioinnin osalta.
Vaikka tutkimustulosten todenpitävyyden suhteen tulee olla kriittinen, sekä ohjaajien että osallistujien arviointi ja opiskelijan tekemät havainnot tukevat sitä tietoa, että tutkimusjaksosta ei löydy merkittäviä epäkohtia.
Opinnäytetyö toteutettiin Lahdessa sijaitsevassa Lahtiset-yksikössä, joka on työllistymistä tukevia palveluita tarjoava taho ja osa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää. Lahtisten toiminta on suunnattu nuorille kehitysvammaisille henkilöille ja toiminnan tavoitteena on työllistyminen. Lahtisten toiminnassa on mukana noin 30 ihmistä, joista noin 20 paikalla toiminnan toteutumisen aikaan. Ikähaarukka kohderyhmällä on 17–30-vuotta.
Tutkimusjakso toteutui aikavälillä 5.1.–9.3.2018 ja piti sisällään yhteensä yhdeksän tuokiota. Tuokiot toteutuivat perjantai-iltapäivisin klo 12.30–14.00. Neljä ensimmäistä tuokiota toteutuivat opiskelijan suunnittelemana ja ohjaamana. Tämän jälkeen alkoi omatoimisempi jakso, jonka aikana osallistujat saivat suunnitella tuokioiden sisällöt. Tutkimusjakso lopetettiin yhteiseen päätöspäivään, jonka sisältö koostui koko jakson aikana harjoitelluista leikeistä ja motoasemien suorittamisesta. Keskiarvollisesti toimintaan osallistui 9 henkilöä tuokiota kohden, mutta määrä saattoi vaihdella. Suurin osallistujamäärä oli 11 ja pienin 7.
Mittausmenetelminä tutkimuksessa käytettiin havainnointia eli observointia, palautekyselylomaketta sekä osallistujien omaa arviointia toiminnasta. Havainnot toiminnasta kirjattiin ylös muistiinpanoina ja koottiin tutkimuspäiväkirjan muotoon. Tutkimuspäiväkirjaa on aineistona 15 sivua ja sitä käytetään tutkimustulosten analysoinnin tukena. Ohjaajat arvioivat tuokion nelikohtaisen kyselylomakkeen avulla, joissa arvioitavina osa-alueina ovat toiminnan mielekkyys, sujuvuus, alku- ja loppuleikit sekä motoasemat ja ohjaajan toiminta sekä osaaminen. Osallistujien arviointi toteutettiin kasvokuvia hyödyksi käyttäen siten, että hymynaama kertoi toiminnan olleen mielekästä ja surunaama viesti siitä, että toiminnasta ei pidetty.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä tutkimusjakson olleen onnistunut ja jo tuokioihin osallistuneiden määrästä voidaan päätellä, että toiminta oli osallistujille mielekästä. Tuloksia tarkasteltaessa voidaan huomata, ettei merkittävää muutosta jakson aikana tapahtunut kumpaankaan suuntaan. Tulokset ovat tutkimuksen alusta asti erittäin positiivisia ja arviointi säilyi melko tasaisena koko tutkimusjakson läpi sekä ohjaajien että osallistujien arvioinnin osalta.
Vaikka tutkimustulosten todenpitävyyden suhteen tulee olla kriittinen, sekä ohjaajien että osallistujien arviointi ja opiskelijan tekemät havainnot tukevat sitä tietoa, että tutkimusjaksosta ei löydy merkittäviä epäkohtia.