Ruiskuvaluprosessin parametrien vaikutus laaduntuottokykyyn
Arffman, Valtteri (2018)
Arffman, Valtteri
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805097325
Tiivistelmä
Insinöörityö on osa suurempaa projektia, joka liittyy ruiskuvaluprosessin seurantaan. Ruiskuvalussa laadun takeena on monia erilaisia seurattavia parametrejä, kuten erilaisia lämpötiloja, paineita, aikoja ja nopeuksia. Tähän työhön otettiin mukaan muotin jäähdytysveden määrän vaikutus tuotteen laatuun ja sulan muovimassan lämpötilan mittauksen toteuttaminen ja sen vaihtelun vaikutus lopputuotteeseen.
Työn toteutuksessa suoritettiin kaksi koeajoa ruiskuvalukoneella, joista ensimmäisessä määriteltiin tuotannon normaalitilanne. Toisessa koeajossa otettiin mukaan sulamassan lämpötilaa mittaava anturi ja muotin jäähdytysveden määrää lisättiin. Koeajot kestivät tietyn ajan, jonka aikana otettiin sopivin väliajoin tuotenäytteitä. Kummankin koeajon aikana käytetystä raaka-aineesta otettiin myös näyte viskositeettimittausta varten.
Näytteet tarkastettiin visuaalisesti ja mahdolliset havainnot kirjattiin ylös. Visuaalisen tarkastuksen jälkeen ajettiin tarkastussolun läpi, jossa konenäkö mittasi kappaleista tietyt mitat. Lopuksi mittaustuloksia vertailtiin ja analysoitiin, että oliko jäähdytysveden määrän lisäämisellä vaikutusta kappaleiden mittoihin tai visuaaliseen laatuun.
Tulokset olivat yksiselitteisiä, ja niiden perusteella jäähdytysveden määrällä ei tässä tapauksessa ollut vaikutusta tuotteiden visuaaliseen laatuun tai mittoihin. Sulamassan lämpötilaan ei saatu aiheuttaa suurempaa vaihtelua mittauksen aikana ilmenneiden ongelmien vuoksi, mutta saatiin arvokasta tietoa ja toteutettua toimiva mittausmenettely. Sulamassan lämpötilaa ei ollut yrityksessä aiemmin edes mitattu.
Työn toteutuksessa suoritettiin kaksi koeajoa ruiskuvalukoneella, joista ensimmäisessä määriteltiin tuotannon normaalitilanne. Toisessa koeajossa otettiin mukaan sulamassan lämpötilaa mittaava anturi ja muotin jäähdytysveden määrää lisättiin. Koeajot kestivät tietyn ajan, jonka aikana otettiin sopivin väliajoin tuotenäytteitä. Kummankin koeajon aikana käytetystä raaka-aineesta otettiin myös näyte viskositeettimittausta varten.
Näytteet tarkastettiin visuaalisesti ja mahdolliset havainnot kirjattiin ylös. Visuaalisen tarkastuksen jälkeen ajettiin tarkastussolun läpi, jossa konenäkö mittasi kappaleista tietyt mitat. Lopuksi mittaustuloksia vertailtiin ja analysoitiin, että oliko jäähdytysveden määrän lisäämisellä vaikutusta kappaleiden mittoihin tai visuaaliseen laatuun.
Tulokset olivat yksiselitteisiä, ja niiden perusteella jäähdytysveden määrällä ei tässä tapauksessa ollut vaikutusta tuotteiden visuaaliseen laatuun tai mittoihin. Sulamassan lämpötilaan ei saatu aiheuttaa suurempaa vaihtelua mittauksen aikana ilmenneiden ongelmien vuoksi, mutta saatiin arvokasta tietoa ja toteutettua toimiva mittausmenettely. Sulamassan lämpötilaa ei ollut yrityksessä aiemmin edes mitattu.