Kuvataideterapeuttinen toiminta erityisherkkien asiakkaiden vertaistukiryhmässä
Hilden, Katja; Kaarna, Sanna (2018)
Hilden, Katja
Kaarna, Sanna
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107549
Tiivistelmä
Opinnäytetyönä toteutetun kehittämistyön tarkoituksena oli selvittää, miten kuvataideterapeuttinen toiminta sopii erityisherkille, sekä luoda kuvallisen ilmaisun kautta toteutettavaa vertaistuellista ryhmätoimintaa. Tämä toteutettiin kuusi kertaa sisältäneenä erityisherkille asiakkaille suunnatulla kuvataideterapeuttisen toiminnan ryhmänä. Kehittämistehtävä toteutettiin kahden opiskelijan yhteistyönä, jossa molemmilla oli selkeät roolit. Työn tilaajana ja työelämäkumppanina toimi erityisherkkiä ihmisiä varten perustettu yhdistys Suomen erityisherkät ry.
Tämä toiminnallisen ja tutkimuksellisen osuuden sisältävä opinnäytetyö koostuu kuvataideterapian ja erityisherkkyyden teoriaosuudesta, ryhmän toimintaa ja ryhmän tapaamisia kuvailevasta osuudesta, kehittämistyön aineiston tutkimustuloksista ja niiden analyysista. Lopussa on pohdintaa opinnäytetyön prosessista ja kuvataideterapeuttisesta toiminnasta kehittämistyön mallina.
Kuvataideterapeuttinen menetelmä pohjautuu kuvataideterapian teoriaan. Kuvataideterapiassa kommunikaatio käydään kuvan kautta ja sen avulla. Tarkoituksena oli kuvallisen ilmaisun kautta löytää uusia näkökulmia omien tunteiden käsittelyyn ja auttaa voimaantumaan. Ryhmä oli suljettu ja mukaan otetut asiakkaat haastateltiin etukäteen. Terapeuttisina rajoina käytettiin samana toistuvaa aikaa ja paikkaa, valittuja materiaaleja sekä ohjaajien luomaa turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä.
Kehittämistyössä on laadullisen tapaustutkimuksen piirteitä. Osallistuvan havainnoinnin kautta saatiin tietoa ryhmän toiminnasta ja ryhmän jäsenten kokemuksista. Lisäksi käytettiin joka kokoontumiskerran alussa ja lopussa mielialamittarilla koottavaa aineistoa sekä viimeisellä kerralla täytettyä lomakehaastattelua.
Eettisinä periaatteina tutkimuksessa oli ryhmän jäsenten suostumus ryhmän tutkimiseen, henkilötietojen suojaaminen, tunnistamattomuuden varmistaminen ja kuvien käyttäminen opinnäytetyössä vain heidän luvallaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että ryhmän jäsenet kokivat ryhmän hyvin tärkeäksi. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat ryhmän avoimuus ja luottamus. Mielialamittarin tulokset osoittavat, että ryhmän jäsenten mieliala nousi jokaisen ryhmäkerran aikana. Tällaiselle toiminnalle koettiin myös tarvetta jatkossa ja ryhmän kestoa toivottiin pidemmäksi. Kehittämistyön tuloksena syntyi malli luovalle vertaistuelle.
Tämä toiminnallisen ja tutkimuksellisen osuuden sisältävä opinnäytetyö koostuu kuvataideterapian ja erityisherkkyyden teoriaosuudesta, ryhmän toimintaa ja ryhmän tapaamisia kuvailevasta osuudesta, kehittämistyön aineiston tutkimustuloksista ja niiden analyysista. Lopussa on pohdintaa opinnäytetyön prosessista ja kuvataideterapeuttisesta toiminnasta kehittämistyön mallina.
Kuvataideterapeuttinen menetelmä pohjautuu kuvataideterapian teoriaan. Kuvataideterapiassa kommunikaatio käydään kuvan kautta ja sen avulla. Tarkoituksena oli kuvallisen ilmaisun kautta löytää uusia näkökulmia omien tunteiden käsittelyyn ja auttaa voimaantumaan. Ryhmä oli suljettu ja mukaan otetut asiakkaat haastateltiin etukäteen. Terapeuttisina rajoina käytettiin samana toistuvaa aikaa ja paikkaa, valittuja materiaaleja sekä ohjaajien luomaa turvallista ja hyväksyvää ilmapiiriä.
Kehittämistyössä on laadullisen tapaustutkimuksen piirteitä. Osallistuvan havainnoinnin kautta saatiin tietoa ryhmän toiminnasta ja ryhmän jäsenten kokemuksista. Lisäksi käytettiin joka kokoontumiskerran alussa ja lopussa mielialamittarilla koottavaa aineistoa sekä viimeisellä kerralla täytettyä lomakehaastattelua.
Eettisinä periaatteina tutkimuksessa oli ryhmän jäsenten suostumus ryhmän tutkimiseen, henkilötietojen suojaaminen, tunnistamattomuuden varmistaminen ja kuvien käyttäminen opinnäytetyössä vain heidän luvallaan.
Tutkimustulokset osoittavat, että ryhmän jäsenet kokivat ryhmän hyvin tärkeäksi. Tärkeimmiksi asioiksi nousivat ryhmän avoimuus ja luottamus. Mielialamittarin tulokset osoittavat, että ryhmän jäsenten mieliala nousi jokaisen ryhmäkerran aikana. Tällaiselle toiminnalle koettiin myös tarvetta jatkossa ja ryhmän kestoa toivottiin pidemmäksi. Kehittämistyön tuloksena syntyi malli luovalle vertaistuelle.