Naisetko musiikkijournalisteja? : Musiikkijournalismissa työskentelevien naisten asema
Himmelä, Heidi (2010)
Himmelä, Heidi
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057944
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005057944
Tiivistelmä
Heidi Himmelä. Naisetko musiikkitoimittajia? Musiikkijournalismissa työskentelevien naisten asema. Turku, kevät 2010, 62 s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Naisetko musiikkijournalisteja? on empiirinen tutkimus siitä, miten suomalaiset naismusiikkijournalistit näkevät asemansa musiikkijournalismissa. Päätutkimuskysymys on, vaikuttaako sukupuoli toimittamiseen musiikkijourna-lismissa?
Tutkimusta varten haastattelin helmi-huhtikuussa 2010 kuutta suomalaista naismusiikkitoimittajaa. Haastattelut olivat noin puolen tunnin mittaisia, ja ne toteutettiin puhelimitse. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua, jonka pohjalta analysoin yleisImpiä haastatteluissa ilmenneitä teemoja. Analyysissani käytin muun muassa Iiris Ruohon ja Sinikka Torkkolan Tilauksessa naispäätoimittaja – väliraporttia suomalaisten naisten tasa-arvokehityksestä, naistutkimuksen teoreetikkojen kuten Simone De Beauvoirin näkemyksiä naissukupuolesta sekä Erkki Lehtirannan ja Kristiina Saalosen kokoamaa teosta musiikkijournalismin laadun määrittämisestä.
Sukupuoli vaikuttaa toimittamiseen myös musiikkijournalismissa. Journalismi nähdään kuitenkin lähtökohtaisesti tasa-arvoisena eikä työn käytänteissä piileviä rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia joko tiedosteta tai siitä ei haluta puhua. Sukupuolen vaikutus toimittamiseen musiikkijournalismissa nykypäivänä on siis häivytetty tasa-arvoisuuden ihanteeseen. Epätasa-arvosta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun naismusiikkijournalistin on todistettava pätevyytensä tekemällä enemmän taustatyötä bändihaastatteluissa. Suomen musiikkijournalismin tasa-arvotilanne on tämän tutkimuksen perusteella kuitenkin parantumassa, sillä naisia tulee alalle lisää jatkuvasti. Se vaikuttaa myös musiikkijournalismiin. Määräenemmistö ei tuo kuitenkaan automaattista tasa-arvoisuutta. Muutosta tuskin on kuitenkaan luvassa, ellei rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia tuoda esiin mediassa ja julkisessa keskustelussa.
Avainsanat: Naiset, musiikkijournalismi, tasa-arvo
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka. Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK).
Naisetko musiikkijournalisteja? on empiirinen tutkimus siitä, miten suomalaiset naismusiikkijournalistit näkevät asemansa musiikkijournalismissa. Päätutkimuskysymys on, vaikuttaako sukupuoli toimittamiseen musiikkijourna-lismissa?
Tutkimusta varten haastattelin helmi-huhtikuussa 2010 kuutta suomalaista naismusiikkitoimittajaa. Haastattelut olivat noin puolen tunnin mittaisia, ja ne toteutettiin puhelimitse. Tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua, jonka pohjalta analysoin yleisImpiä haastatteluissa ilmenneitä teemoja. Analyysissani käytin muun muassa Iiris Ruohon ja Sinikka Torkkolan Tilauksessa naispäätoimittaja – väliraporttia suomalaisten naisten tasa-arvokehityksestä, naistutkimuksen teoreetikkojen kuten Simone De Beauvoirin näkemyksiä naissukupuolesta sekä Erkki Lehtirannan ja Kristiina Saalosen kokoamaa teosta musiikkijournalismin laadun määrittämisestä.
Sukupuoli vaikuttaa toimittamiseen myös musiikkijournalismissa. Journalismi nähdään kuitenkin lähtökohtaisesti tasa-arvoisena eikä työn käytänteissä piileviä rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia joko tiedosteta tai siitä ei haluta puhua. Sukupuolen vaikutus toimittamiseen musiikkijournalismissa nykypäivänä on siis häivytetty tasa-arvoisuuden ihanteeseen. Epätasa-arvosta voidaan puhua esimerkiksi silloin, kun naismusiikkijournalistin on todistettava pätevyytensä tekemällä enemmän taustatyötä bändihaastatteluissa. Suomen musiikkijournalismin tasa-arvotilanne on tämän tutkimuksen perusteella kuitenkin parantumassa, sillä naisia tulee alalle lisää jatkuvasti. Se vaikuttaa myös musiikkijournalismiin. Määräenemmistö ei tuo kuitenkaan automaattista tasa-arvoisuutta. Muutosta tuskin on kuitenkaan luvassa, ellei rakenteellisia epätasa-arvoisuuksia tuoda esiin mediassa ja julkisessa keskustelussa.
Avainsanat: Naiset, musiikkijournalismi, tasa-arvo