Kyläläisten metsävarojen käyttö ja suhtautuminen metsien häviämiseen Mzuzun alueella Malawissa
Mättö, Anni (2010)
Mättö, Anni
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189673
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189673
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalouden koulutusohjelma
MÄTTÖ, ANNI Kyläläisten metsävarojen käyttö ja suhtautuminen metsien häviämiseen Mzuzun alueella Malawissa
Opinnäytetyö 54 sivua ja 16 liitesivua
Työn valvoja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Pekka Kuitunen
Toimeksiantaja Mzuzun yliopisto
Huhtikuu 2010
Avainsanat metsien häviäminen, metsävarat, polttopuu, järjestäytynyt metsienhoito, metsitys, peltometsäviljely, Malawi, Mzuzu
Työn tarkoituksena oli saada pohjatietoa Mzuzun yliopistolle tulevia metsien häviämistä käsitteleviä projekteja varten. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia, miten paikalliset kyläyhteisöt saataisiin sitoutumaan kestävään metsien hoitoon. Tutkimuksessa vertailtiin kahden kylän asukkaiden metsävarojen käyttöä ja suhtautumista metsien häviämiseen. Kylässä 1 ei ollut järjestäytynyttä metsienhoitoa, kun taas kylässä 2 oli. Lisäksi vertailtiin, vaikuttiko sukupuoli metsävarojen käyttöön ja suhtautumiseen metsien häviämistä kohtaan. Haastateltavat valittiin arpomalla. Vastausprosentit olivat kummassakin kylässä suuret, koska haastattelut toteutettiin suullisesti.
Vastauksista selvisi, että kummassakin kylässä metsävaroja käytettiin monipuolisesti. Kummankin kylän asukkaista suurin osa oli tietoisia metsien häviämisestä. Järjestäytynyt metsienhoito vaikutti kylän 2 metsävarojen hankintaan sekä kyläläisten mielipiteisiin metsien kunnosta. Naisten ja miesten metsävarojen käytössä ei ollut merkittävästi eroa. Naiset suhtautuivat metsien kuntoon positiivisemmin kuin miehet.
Tulosten luotettavuutta arvioitaessa on syytä huomioida, että usein ihmiset vastaavat niin kuin olettavat kysyjän toivovan. Tutkimuksen tuloksia ei siis voida pitää täysin luotettavina.
Kyläläiset vaikuttivat selvästi kiinnostuneilta osallistumaan metsitysprojekteihin ja metsienhoitoon, joten alueella tulisikin lisätä koulutusta järjestäytyneeseen metsienhoitoon. Miesten motivoiminen metsitysprojekteihin osallistumiseen voi olla vaikeampaa kuin naisten, joten alueella kannattaisi aloittaa esimerkiksi peltometsäviljelmien perustamisella. Peltometsäviljelyssä puiden istutusten tulokset näkyvät selvästi nopeammin kuin uudelleenmetsityksissä. Näin alueelle saataisiin nopeasti lisää metsävaroja ja ihmisten saattaisi olla helpompaa sitoutua pitkäkestoisiin projekteihin, kun he ovat nähneet lyhytkestoisten projektien tulokset.
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU
Metsätalouden koulutusohjelma
MÄTTÖ, ANNI Kyläläisten metsävarojen käyttö ja suhtautuminen metsien häviämiseen Mzuzun alueella Malawissa
Opinnäytetyö 54 sivua ja 16 liitesivua
Työn valvoja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Pekka Kuitunen
Toimeksiantaja Mzuzun yliopisto
Huhtikuu 2010
Avainsanat metsien häviäminen, metsävarat, polttopuu, järjestäytynyt metsienhoito, metsitys, peltometsäviljely, Malawi, Mzuzu
Työn tarkoituksena oli saada pohjatietoa Mzuzun yliopistolle tulevia metsien häviämistä käsitteleviä projekteja varten. Lisäksi tarkoituksena oli pohtia, miten paikalliset kyläyhteisöt saataisiin sitoutumaan kestävään metsien hoitoon. Tutkimuksessa vertailtiin kahden kylän asukkaiden metsävarojen käyttöä ja suhtautumista metsien häviämiseen. Kylässä 1 ei ollut järjestäytynyttä metsienhoitoa, kun taas kylässä 2 oli. Lisäksi vertailtiin, vaikuttiko sukupuoli metsävarojen käyttöön ja suhtautumiseen metsien häviämistä kohtaan. Haastateltavat valittiin arpomalla. Vastausprosentit olivat kummassakin kylässä suuret, koska haastattelut toteutettiin suullisesti.
Vastauksista selvisi, että kummassakin kylässä metsävaroja käytettiin monipuolisesti. Kummankin kylän asukkaista suurin osa oli tietoisia metsien häviämisestä. Järjestäytynyt metsienhoito vaikutti kylän 2 metsävarojen hankintaan sekä kyläläisten mielipiteisiin metsien kunnosta. Naisten ja miesten metsävarojen käytössä ei ollut merkittävästi eroa. Naiset suhtautuivat metsien kuntoon positiivisemmin kuin miehet.
Tulosten luotettavuutta arvioitaessa on syytä huomioida, että usein ihmiset vastaavat niin kuin olettavat kysyjän toivovan. Tutkimuksen tuloksia ei siis voida pitää täysin luotettavina.
Kyläläiset vaikuttivat selvästi kiinnostuneilta osallistumaan metsitysprojekteihin ja metsienhoitoon, joten alueella tulisikin lisätä koulutusta järjestäytyneeseen metsienhoitoon. Miesten motivoiminen metsitysprojekteihin osallistumiseen voi olla vaikeampaa kuin naisten, joten alueella kannattaisi aloittaa esimerkiksi peltometsäviljelmien perustamisella. Peltometsäviljelyssä puiden istutusten tulokset näkyvät selvästi nopeammin kuin uudelleenmetsityksissä. Näin alueelle saataisiin nopeasti lisää metsävaroja ja ihmisten saattaisi olla helpompaa sitoutua pitkäkestoisiin projekteihin, kun he ovat nähneet lyhytkestoisten projektien tulokset.