Selkäleikatun potilaan postoperatiivinen ohjaus
Ilvan, Tanja; Piippo, Lotta; Ruhanen, Kari (2018)
Ilvan, Tanja
Piippo, Lotta
Ruhanen, Kari
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107493
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107493
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata aikuisen selkäleikkauspotilaan saamaa postoperatiivista ohjausta. Opinnäytetyömme on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, johon valikoitui yhteensä kymmenen hoitotieteellistä tutkimusartikkelia, jotka ovat julkaistu vuosina 2007–2016. Aineistonkeruussa käytimme PubMed, Cinahl ja Medic tietokantoja, sekä myös manuaalista hakua hoitotieteellisistä julkaisuista. Opinnäytetyömme on osa HUS:in Siltasairaala rakennushanketta ja se tehdään toimeksiantona tukielin- ja plastiikkakirurgian tulosyksikölle (TuPla).
Tulosten mukaan yleisimmät postoperatiivisessa ohjauksessa käytetyt menetelmät ovat suullinen- ja kirjallinen ohjaus. Näiden lisäksi ohjausmenetelminä käytetään myös ryhmäterapiaa, puhelinohjausta, videoharjoittelua sekä fysioterapeutin ohjaamia harjoituksia.
Kotiutusvaiheessa postoperatiivinen ohjaus sisälsi tietoa leikkauksen jälkeisestä liikkumisesta, kotona tehtävistä harjoitteista, kivunhoidosta, haavanhoidosta sekä seurannasta, tietoa siitä mikä on normaalia ja odotettavaa leikkauksen jälkeen, hoitavan yksikön yhteystiedot ja siitä mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tulosten mukaan potilaan postoperatiivista ohjausta annettaessa tulisi huomioida potilaiden yksilöllisyys ja ohjauksen riittävä yksityiskohtaisuus ja kattavuus. Lisäksi tutkimuksista kävi ilmi, että potilaat kokivat eniten puutteita kirjallisessa ohjauksessa ja olisivat tarvinneet yksityiskohtaisempaa tietoa toipumisen eri vaiheista, sekä fyysisten harjoitteiden kestosta, tehosta ja toistuvuudesta. Postoperatiivista kivunhoitoa käsiteltiin ohjauksen yhteydessä vain osassa tutkimuksemme artikkeleista. Näiden tulosten mukaan potilaan leikkauksen jälkeisen kivunhallinta on tärkeää ja potilasta tulisi ohjata tehokkaaseen kivunhoitoon lääkkeellisen kivunhoidon lisäksi myös lääkkeettömillä kivunhallintamenetelmillä.
Tulosten mukaan yleisimmät postoperatiivisessa ohjauksessa käytetyt menetelmät ovat suullinen- ja kirjallinen ohjaus. Näiden lisäksi ohjausmenetelminä käytetään myös ryhmäterapiaa, puhelinohjausta, videoharjoittelua sekä fysioterapeutin ohjaamia harjoituksia.
Kotiutusvaiheessa postoperatiivinen ohjaus sisälsi tietoa leikkauksen jälkeisestä liikkumisesta, kotona tehtävistä harjoitteista, kivunhoidosta, haavanhoidosta sekä seurannasta, tietoa siitä mikä on normaalia ja odotettavaa leikkauksen jälkeen, hoitavan yksikön yhteystiedot ja siitä mihin ottaa tarvittaessa yhteyttä. Tulosten mukaan potilaan postoperatiivista ohjausta annettaessa tulisi huomioida potilaiden yksilöllisyys ja ohjauksen riittävä yksityiskohtaisuus ja kattavuus. Lisäksi tutkimuksista kävi ilmi, että potilaat kokivat eniten puutteita kirjallisessa ohjauksessa ja olisivat tarvinneet yksityiskohtaisempaa tietoa toipumisen eri vaiheista, sekä fyysisten harjoitteiden kestosta, tehosta ja toistuvuudesta. Postoperatiivista kivunhoitoa käsiteltiin ohjauksen yhteydessä vain osassa tutkimuksemme artikkeleista. Näiden tulosten mukaan potilaan leikkauksen jälkeisen kivunhallinta on tärkeää ja potilasta tulisi ohjata tehokkaaseen kivunhoitoon lääkkeellisen kivunhoidon lisäksi myös lääkkeettömillä kivunhallintamenetelmillä.