Toimintakykytiedon hyödyntäminen iäkkään palvelutarpeen arvioinnissa
Ala-Norppa, Marika (2018)
Ala-Norppa, Marika
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805117653
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa asiakasohjaajien toimintakykytiedon keräämis- ja kirjaamiskäytänteistä sekä siitä, miten saatua toimintakykytietoa hyödynnetään asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa Valkeakosken kaupungissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata asiakasohjaajien työtä ja vähentää päällekkäistä työntekoa arvioidessa iäkkään toimintakykyä ja palvelutarvetta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella lähestymistavalla asiakasohjaajan teemahaastattelulla ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä. Teemahaastattelussa oli kolme teemaa: asiakasohjaajien ammatillinen koulutus ja tausta, toimintakykymittareiden käyttö sekä toimintakykytiedon hyödyntäminen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella toimintakykytiedon hyödynnettävyyteen vaikutti yhtenäiset toimintamallit, niin asiakasohjaajien keskuudessa kuin yhteistyötahojen kesken. Asiakas- ja potilastietojärjestelmässä käytettävien otsikoiden yhdenmukaistaminen helpottaa ja nopeuttaa tarvittavan toimintakykytiedon löytymisessä. Toimintakykytiedon tulkitsemiseen myös toivottiin koulutusta, jotta toimintakykytiedon hyödynnettävyys paranisi. Johtopäätöksinä opinnäytetyön tuloksista muodostui tarve selkeille ohjeistuksille niin asiakasohjaajille kuin yhteistyötoimijoille, koulutusta toimintakykymittareiden tulosten tulkitsemiseen sekä yhteisten kirjaustapojen sopiminen asiakas- ja potilastietojärjestelmässä kaupungin sisällä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella lähestymistavalla asiakasohjaajan teemahaastattelulla ja aineistoa analysoitiin sisällönanalyysillä. Teemahaastattelussa oli kolme teemaa: asiakasohjaajien ammatillinen koulutus ja tausta, toimintakykymittareiden käyttö sekä toimintakykytiedon hyödyntäminen.
Opinnäytetyön tulosten perusteella toimintakykytiedon hyödynnettävyyteen vaikutti yhtenäiset toimintamallit, niin asiakasohjaajien keskuudessa kuin yhteistyötahojen kesken. Asiakas- ja potilastietojärjestelmässä käytettävien otsikoiden yhdenmukaistaminen helpottaa ja nopeuttaa tarvittavan toimintakykytiedon löytymisessä. Toimintakykytiedon tulkitsemiseen myös toivottiin koulutusta, jotta toimintakykytiedon hyödynnettävyys paranisi. Johtopäätöksinä opinnäytetyön tuloksista muodostui tarve selkeille ohjeistuksille niin asiakasohjaajille kuin yhteistyötoimijoille, koulutusta toimintakykymittareiden tulosten tulkitsemiseen sekä yhteisten kirjaustapojen sopiminen asiakas- ja potilastietojärjestelmässä kaupungin sisällä.