Raudoitushankkeen hallintasovelluksen asiakaslähtöinen kehittäminen
Diakhate, Mikael (2018)
Diakhate, Mikael
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147964
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805147964
Tiivistelmä
Celsa Steel Service Oy toimii osana Celsa Groupia, joka on Euroopan suurin betoniterästen valmistaja ja toimittaja. Asiakkaina ovat rakennusteollisuuden eri osapuolet.
Raudoitettu betoni on rakennusten yleisin runkomateriaali. Perinteisesti betoniterästen tilaaminen ja hankkeen aikainen yhteydenpito on hoidettu sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Hankehallintamenetelmien ongelmat ilmenevät yleisemmin tiedon hallinnassa, tilausten seurannassa ja hankeen jälkilaskennassa. Tämä opinnäytetyö pyrkii näiden hankkeen aikaisten haasteiden ratkaisemiseen. Työ muodostuu kolmesta osatavoitteesta, ja niihin kuuluva tutkimus- ja kehitystyö toteutettiin Celsa Nordic ja Celsa Group tasolla.
Ensimmäinen osatavoite oli selvittää tuottaako digitalisaatio lisäarvoa asiakkaalle raudoitushankkeen läpiviennissä. Asiakashaastattelujen ja sisäisten työpajojen kautta selvitettiin raudoitushankkeen hallinnan eri ongelmakohdat. Kehittämistä vaativat osa-alueet järjestettiin asiakassegmentteihin ja pisteytettiin asiakkaiden näkemysten perusteella. Lopputulosta hyödyntäen tutkittiin voidaanko perinteisillä projektihallintatyökaluilla kattaa asiakkaiden vaatimukset.
Toinen osatavoite oli tutkia millä digitointityökaluilla voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin. Tarkastelun lähtökohdaksi otettiin Celsan sisäiseen käyttöön kehitetty projektihallintasovellus QR ja tutkittiin soveltuuko ohjelmisto asiakkaiden käyttöön. Ohjelmiston teknologiaratkaisuja ja kehitysmahdollisuuksia tarkasteltiin sekä verrattiin niitä työn aikana määriteltyjen uusien ominaisuuksien teknologiavaatimuksiin.
Todettiin, että raudoitushankkeen hallintasovelluksen asiakaslähtöinen kehittäminen vaatii uusien teknologiaratkaisujen käyttöönottoa, jotta halutut toiminnallisuudet voidaan rakentaa kestävälle pohjalle. Markkinoilta ei löytynyt valmiita ohjelmistoratkaisuja, joten todettiin tarve kehittää tarpeita palveleva ohjelmisto.
Työn viimeisessä osassa tavoitteena oli luoda edellytykset uuden ohjelmiston teknisen kehitystyön käynnistämiselle. Rakennettiin ohjelmiston rautalankamalli, joka sisälsi halutut toiminnallisuudet ja teknologiamääritykset. Painopisteenä olivat ohjelmiston asiakaslähtöisyys, käyttäjäkokemus sekä brändäyskelpoisuus. Työvaiheen lopussa tehtiin investointipäätös, valittiin teknisestä toteutuksesta vastaava ohjelmistotalo ja määriteltiin ohjelmistokehitystyön projektihallintaryhmä ja -menetelmät.
Kehityshankkeelle asetetut tavoitteet voidaan kirjata toteutuneiksi. Raudoitushankkeen hallintasovelluksen tekninen kehitystyö on työn kirjoittamisen hetkellä käynnissä.
Raudoitettu betoni on rakennusten yleisin runkomateriaali. Perinteisesti betoniterästen tilaaminen ja hankkeen aikainen yhteydenpito on hoidettu sähköpostin tai puhelimen välityksellä. Hankehallintamenetelmien ongelmat ilmenevät yleisemmin tiedon hallinnassa, tilausten seurannassa ja hankeen jälkilaskennassa. Tämä opinnäytetyö pyrkii näiden hankkeen aikaisten haasteiden ratkaisemiseen. Työ muodostuu kolmesta osatavoitteesta, ja niihin kuuluva tutkimus- ja kehitystyö toteutettiin Celsa Nordic ja Celsa Group tasolla.
Ensimmäinen osatavoite oli selvittää tuottaako digitalisaatio lisäarvoa asiakkaalle raudoitushankkeen läpiviennissä. Asiakashaastattelujen ja sisäisten työpajojen kautta selvitettiin raudoitushankkeen hallinnan eri ongelmakohdat. Kehittämistä vaativat osa-alueet järjestettiin asiakassegmentteihin ja pisteytettiin asiakkaiden näkemysten perusteella. Lopputulosta hyödyntäen tutkittiin voidaanko perinteisillä projektihallintatyökaluilla kattaa asiakkaiden vaatimukset.
Toinen osatavoite oli tutkia millä digitointityökaluilla voidaan vastata asiakkaiden tarpeisiin. Tarkastelun lähtökohdaksi otettiin Celsan sisäiseen käyttöön kehitetty projektihallintasovellus QR ja tutkittiin soveltuuko ohjelmisto asiakkaiden käyttöön. Ohjelmiston teknologiaratkaisuja ja kehitysmahdollisuuksia tarkasteltiin sekä verrattiin niitä työn aikana määriteltyjen uusien ominaisuuksien teknologiavaatimuksiin.
Todettiin, että raudoitushankkeen hallintasovelluksen asiakaslähtöinen kehittäminen vaatii uusien teknologiaratkaisujen käyttöönottoa, jotta halutut toiminnallisuudet voidaan rakentaa kestävälle pohjalle. Markkinoilta ei löytynyt valmiita ohjelmistoratkaisuja, joten todettiin tarve kehittää tarpeita palveleva ohjelmisto.
Työn viimeisessä osassa tavoitteena oli luoda edellytykset uuden ohjelmiston teknisen kehitystyön käynnistämiselle. Rakennettiin ohjelmiston rautalankamalli, joka sisälsi halutut toiminnallisuudet ja teknologiamääritykset. Painopisteenä olivat ohjelmiston asiakaslähtöisyys, käyttäjäkokemus sekä brändäyskelpoisuus. Työvaiheen lopussa tehtiin investointipäätös, valittiin teknisestä toteutuksesta vastaava ohjelmistotalo ja määriteltiin ohjelmistokehitystyön projektihallintaryhmä ja -menetelmät.
Kehityshankkeelle asetetut tavoitteet voidaan kirjata toteutuneiksi. Raudoitushankkeen hallintasovelluksen tekninen kehitystyö on työn kirjoittamisen hetkellä käynnissä.