Työnilo nuorten laskentatoimen ammattilaisten kokemana
Linder, Hildamaija (2018)
Linder, Hildamaija
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148049
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805148049
Tiivistelmä
Työhyvinvointia on kuvattu terveyttä edistäväksi, turvalliseksi ja tuottavaksi työksi, jota yksittäiset työntekijät toteuttavat suurempien työyhteisöjen jäseninä hyvin johdetussa organisaatiossa. Siihen voidaan katsoa kuuluvan yksilön oma hyvinvointikokemus ja sitä tukevat työolot, sekä niiden parantamiskeinot niin organisaatio- kuin yksilötasollakin. Yksittäisessä työntekijässä työhyvinvointi heijastuu parhaimmillaan työniloon, joka koostuu viidestä eri osatekijästä: työntekijästä itsestään ja hänen psykologisesta pääomastaan, organisaation tavoitteellisuudesta, osallistuvasta johtamisesta, vuorovaikutuksellisesta työyhteisöstä, sekä itse työn sisällöstä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mistä nuoret laskentatoimen ammattilaiset saavat iloa työssään. Tutkimuksen alaongelmat hakevat vastauksia kohderyhmän työniloon peilaten muun muassa työhyvinvoinnin johtamiseen ja työyhteisöön liittyviin kysymyksiin, sekä työntekijöiden oman psykologisen pääoman muodostumiseen. Tutkimus on rajattu koskemaan vastavalmistuneita ekonomi- ja tradenomitaustaisia laskentatoimen ja rahoituksen ammattilaisia, selvittäen heidän kokemuksiaan työnilosta, ottaen huomioon myös digitaalista murrosta läpikäyvän taloushallinnon toimialan vaikutukset. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, menetelmänä teemahaastattelut. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa 2018.
Opinnäytetyön rakenne muodostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan työniloa osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta peilaten sitä yksilön psykologiseen pääomaan. Toinen teoriakappale perehtyy yleisesti laskentatoimeen ja rahoitukseen, toimialan tarjoamiin uramahdollisuuksiin, sekä tällä hetkellä käynnissä olevaan digitalisaation murrokseen. Empiirisessä osassa käsitellään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, kuvataan tutkimuksen kohderyhmää ja aineiston hankintaa, sekä analysoidaan ja pohditaan saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa todettiin, että suurin nuorten laskentatoimen ammattilaisten työniloon vaikuttava tekijä oli vuorovaikutteinen työyhteisö ja sen jäseniltä saatava tuki päivittäisessä työssä. Päivittäinen työ koettiin usein kiireiseksi ja kuormittavaksi, jolloin työkavereiden kanssa jaetut kokemukset helpottivat kuormittavuuden ja stressin tunteita. Toinen keskeinen työn-iloon ja motivaatioon vaikuttava pidemmän aikavälin tekijä oli oman ammatillisen kehityksen havaitseminen ja omalla työuralla eteenpäin pääseminen.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mistä nuoret laskentatoimen ammattilaiset saavat iloa työssään. Tutkimuksen alaongelmat hakevat vastauksia kohderyhmän työniloon peilaten muun muassa työhyvinvoinnin johtamiseen ja työyhteisöön liittyviin kysymyksiin, sekä työntekijöiden oman psykologisen pääoman muodostumiseen. Tutkimus on rajattu koskemaan vastavalmistuneita ekonomi- ja tradenomitaustaisia laskentatoimen ja rahoituksen ammattilaisia, selvittäen heidän kokemuksiaan työnilosta, ottaen huomioon myös digitaalista murrosta läpikäyvän taloushallinnon toimialan vaikutukset. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, menetelmänä teemahaastattelut. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa 2018.
Opinnäytetyön rakenne muodostuu teoreettisesta viitekehyksestä sekä empiirisestä osasta. Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan työniloa osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta peilaten sitä yksilön psykologiseen pääomaan. Toinen teoriakappale perehtyy yleisesti laskentatoimeen ja rahoitukseen, toimialan tarjoamiin uramahdollisuuksiin, sekä tällä hetkellä käynnissä olevaan digitalisaation murrokseen. Empiirisessä osassa käsitellään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, kuvataan tutkimuksen kohderyhmää ja aineiston hankintaa, sekä analysoidaan ja pohditaan saatuja tutkimustuloksia.
Tutkimuksessa todettiin, että suurin nuorten laskentatoimen ammattilaisten työniloon vaikuttava tekijä oli vuorovaikutteinen työyhteisö ja sen jäseniltä saatava tuki päivittäisessä työssä. Päivittäinen työ koettiin usein kiireiseksi ja kuormittavaksi, jolloin työkavereiden kanssa jaetut kokemukset helpottivat kuormittavuuden ja stressin tunteita. Toinen keskeinen työn-iloon ja motivaatioon vaikuttava pidemmän aikavälin tekijä oli oman ammatillisen kehityksen havaitseminen ja omalla työuralla eteenpäin pääseminen.