Nautojen lämpökamerakuvaus : Kirjallisuuskatsaus lämpökameran mahdollisuuksista ja kyselytutkimus sidosryhmille
Koskela, Elina; Kortelainen, Mirka (2018)
Koskela, Elina
Kortelainen, Mirka
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168384
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168384
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota kirjallisuuskatsaus lämpökamerakuvauksesta ja sen soveltamisesta naudoille. Lisäksi tehtiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin nautoihin liittyvien sidosryhmien (sorkkahoitajien, eläinlääkäreiden, seminologien, asiantuntijoiden sekä neuvojien) kiinnostusta lämpökamerakuvaukseen. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Savonia-ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja valitun maaseudun innovaatioryhmän Kuvaa Nautaa -hanke.
Opinnäytetyö jakautui kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin nautojen hyvinvointiin, yleisimpiin vammoihin ja sairauksiin sekä lämpökamerakuvaukseen ja lämpökameran toimintaan. Tämän jälkeen tarkasteltiin lämpökamerakuvauksen mahdollisuuksia nautojen hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Toinen osio käsitteli kyselytutkimuksen toteuttamista sekä tulosten analysointia. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä ja pohdittiin lämpökamerakuvauksen sovellusmahdollisuuksia.
Kyselyn tuloksista selvisi, että lämpökamerakuvaus on sidosryhmien näkökulmasta potentiaalinen menetelmä, mutta sen kompastuskivinä nähdään lämpökameran kalleus sekä vaadittavan koulutuksen puute etenkin Suomessa. Lämpökamera koettiin yleisesti liian teknisenä ja monimutkaisena apuvälineenä. Siitä huolimatta lämpökamerakuvaus nähtiin tulevaisuuden menetelmänä naudoilla ja sidosryhmillä oli halukkuutta kouluttautumiseen sekä lämpökameroiden testaukseen.
Opinnäytetyö osoittaa, että lämpökamerakuvauksella voisi olla monipuolisia mahdollisuuksia toimia nautojen hyvinvoinnin seurannan apuvälineenä. Lämpökameran käyttökohteita ovat esimerkiksi kiimantarkkailu, erilaisten sairauksien ja vammojen havainnointi, tiineystarkastukset sekä stressin toteaminen. Lämpökamerakuvauksen siirtäminen jokapäiväiseen käytännön työhön vaatii kuitenkin vielä tuotantoeläimillä entistä syvällisempää tutkimusta ja testausta. Lämpökameran soveltuvuutta pitäisi tutkia etenkin tavanomaisissa olosuhteissa, joissa tauteja tai sairauksia esiintyy luontaisesti eikä keinotekoisesti toteutettuina.
Opinnäytetyö jakautui kahteen osioon. Ensimmäisessä osiossa perehdyttiin nautojen hyvinvointiin, yleisimpiin vammoihin ja sairauksiin sekä lämpökamerakuvaukseen ja lämpökameran toimintaan. Tämän jälkeen tarkasteltiin lämpökamerakuvauksen mahdollisuuksia nautojen hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. Toinen osio käsitteli kyselytutkimuksen toteuttamista sekä tulosten analysointia. Tuloksista tehtiin johtopäätöksiä ja pohdittiin lämpökamerakuvauksen sovellusmahdollisuuksia.
Kyselyn tuloksista selvisi, että lämpökamerakuvaus on sidosryhmien näkökulmasta potentiaalinen menetelmä, mutta sen kompastuskivinä nähdään lämpökameran kalleus sekä vaadittavan koulutuksen puute etenkin Suomessa. Lämpökamera koettiin yleisesti liian teknisenä ja monimutkaisena apuvälineenä. Siitä huolimatta lämpökamerakuvaus nähtiin tulevaisuuden menetelmänä naudoilla ja sidosryhmillä oli halukkuutta kouluttautumiseen sekä lämpökameroiden testaukseen.
Opinnäytetyö osoittaa, että lämpökamerakuvauksella voisi olla monipuolisia mahdollisuuksia toimia nautojen hyvinvoinnin seurannan apuvälineenä. Lämpökameran käyttökohteita ovat esimerkiksi kiimantarkkailu, erilaisten sairauksien ja vammojen havainnointi, tiineystarkastukset sekä stressin toteaminen. Lämpökamerakuvauksen siirtäminen jokapäiväiseen käytännön työhön vaatii kuitenkin vielä tuotantoeläimillä entistä syvällisempää tutkimusta ja testausta. Lämpökameran soveltuvuutta pitäisi tutkia etenkin tavanomaisissa olosuhteissa, joissa tauteja tai sairauksia esiintyy luontaisesti eikä keinotekoisesti toteutettuina.