Henkilöstöedut työhyvinvoinnin vaikuttavana tekijänä
Kuure, Jenni (2018)
Kuure, Jenni
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168365
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on iso kokonaisuus joka muodostuu terveydestä, oikeanlaisesta johtamisesta, turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja työn mielekkyydessä. Sillä on suuri merkitys niin työyhteisön kuin yksilön kannalta ja sen ylläpitoa ja kehittämistä varten vaaditaan pitkäjänteistä toimintaa. Työhyvinvointia varten yritys voi tarjota työntekijöilleen erilaisia henkilöstöetuja, jotka ovat osa palkitsemisen kokonaisuutta ja joiden avulla ylläpidetään hyvinvointia ja työkykyä sekä niillä voidaan palkita, motivoida ja kehittää henkilöstöä.
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yritys X:lle, joka tarjoaa henkilöstölleen erilaisia työhyvinvoinnin etuja, kuten personal trainerin, joka on palkattu liikuttamaan sekä auttamaan henkilöstöä kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa, oman kuntosalin työntekijöille, muutaman viikon välein käyvän omakustanteisen työpaikkahierojan sekä terveellistä välipalaa iltapäivisin euron hinnalla. Opinnäytetyössä tutkittiin, että mitkä ovat niitä tekijöitä jotka vaikuttavat siihen, etteivät kaikki työntekijät käytä työhyvinvointiin liittyviä henkilöstöetuja. Lisäksi tavoitteena oli selvittää henkilöstön mielipiteitä eduista, miten henkilöstöetuja voitaisiin edistää sekä minkälaisia vaikutuksia henkilöstö kokee saaneensa käyttämistään eduista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja selvitetään mistä yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi koostuu. Teoriaosuudessa käydään myös läpi palkitsemisen kokonaisuutta ja henkilöstöetuja sekä tarkastellaan niiden vaikutusta työhyvinvointiin aikaisempien tutkimusten kautta. Henkilöstöetujen alaluvuissa esitellään tarkemmin toimeksiantajan tarjoamia henkilöstöetuja, joiden ympärille tutkimus on muodostunut.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin keväällä 2018 teemahaastatteluin ja tutkimukseen osallistui 12 työntekijää. Tutkimustulosten perusteella suurimmat syyt etujen käyttämättömyyteen olivat työkiireet, omat harrastukset ja oma saamattomuus sekä etujen tarpeettomuus itselle. Tutkimuksessa selvisi, että toimeksiantajan tarjoamat edut ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, erityisesti omaan jaksamiseen ja yhteisöllisyyteen, sekä niiden avulla on hallittu paremmin työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Lisäksi työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on helpottunut, sekä edut ovat auttaneet stressinhallinnassa. Kaiken kaikkiaan haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä tarjottuihin etuihin, sekä heillä oli myös ideoita uusien etujen kehittämiseen.
Tämä opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Yritys X:lle, joka tarjoaa henkilöstölleen erilaisia työhyvinvoinnin etuja, kuten personal trainerin, joka on palkattu liikuttamaan sekä auttamaan henkilöstöä kaikissa terveyteen liittyvissä asioissa, oman kuntosalin työntekijöille, muutaman viikon välein käyvän omakustanteisen työpaikkahierojan sekä terveellistä välipalaa iltapäivisin euron hinnalla. Opinnäytetyössä tutkittiin, että mitkä ovat niitä tekijöitä jotka vaikuttavat siihen, etteivät kaikki työntekijät käytä työhyvinvointiin liittyviä henkilöstöetuja. Lisäksi tavoitteena oli selvittää henkilöstön mielipiteitä eduista, miten henkilöstöetuja voitaisiin edistää sekä minkälaisia vaikutuksia henkilöstö kokee saaneensa käyttämistään eduista.
Teoreettisessa viitekehyksessä käydään läpi työhyvinvoinnin kokonaisuutta ja selvitetään mistä yksilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi koostuu. Teoriaosuudessa käydään myös läpi palkitsemisen kokonaisuutta ja henkilöstöetuja sekä tarkastellaan niiden vaikutusta työhyvinvointiin aikaisempien tutkimusten kautta. Henkilöstöetujen alaluvuissa esitellään tarkemmin toimeksiantajan tarjoamia henkilöstöetuja, joiden ympärille tutkimus on muodostunut.
Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin keväällä 2018 teemahaastatteluin ja tutkimukseen osallistui 12 työntekijää. Tutkimustulosten perusteella suurimmat syyt etujen käyttämättömyyteen olivat työkiireet, omat harrastukset ja oma saamattomuus sekä etujen tarpeettomuus itselle. Tutkimuksessa selvisi, että toimeksiantajan tarjoamat edut ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin, erityisesti omaan jaksamiseen ja yhteisöllisyyteen, sekä niiden avulla on hallittu paremmin työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Lisäksi työn ja vapaa-ajan yhdistäminen on helpottunut, sekä edut ovat auttaneet stressinhallinnassa. Kaiken kaikkiaan haastateltavat olivat erittäin tyytyväisiä tarjottuihin etuihin, sekä heillä oli myös ideoita uusien etujen kehittämiseen.