Lasten tunnesäätelyn tukeminen toimintaterapian keinoin : Kirjallisuuskatsaus
Ahlholm, Eeva-Stiina (2018)
Ahlholm, Eeva-Stiina
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805137844
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805137844
Tiivistelmä
Lasten tunnesäätely on aiheena ajankohtainen, mutta toimintaterapian näkökulmasta vielä melko vähän tutkittu. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tuottaa toimintaterapeuttien käyttöön tutkimustietoa toimintaterapian menetelmistä, joilla on pyritty kehittämään lasten tunnesäätelytaitoja sekä selvittää, mitkä tekijät toimivat edistävinä tekijöinä tunnesäätelytaitoja harjoitellessa.
Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin kognitiiviseen ja psykososiaaliseen terapiaan pohjautuvia menetelmiä, joilla lasten tunnesäätelyä on voitu kehittää. Cog-Fun-menetelmällä pyrittiin edistämään toiminnanohjausta lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), Alert-ohjelman avulla pyrittiin edistämään itsesäätelytaitoja ja tunnesäätelyä lapsilla, joilla on fetaalialkoholisyndrooma (FAS) sekä leikkiin perustuvan intervention avulla pyrittiin edistämään sosiaalisia leikkitaitoja lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Kaikissa tutkimuksissa mitattiin positiivista edistymistä lasten tunnesäätelyssä, itsesäätelyssä tai toiminnanohjauksessa interventiojakson jälkeen. Seurantamittauk-sissa raportoitiin vaikutusten säilyneen osittain.
Tutkimuksissa nousivat esiin tietyt lasten tunnesäätelytaitojen kehittymistä ja oppimista tukevat tekijät interventiokeinosta riippumatta. Vanhempien roolin merkitys korostui kaikissa tutkimuksissa. Vanhemman sitoutuneisuus ja osallistuminen terapiaan, kotiharjoittelu sekä vanhemman opetus ja ohjaus olivat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä lapsen taitojen kehittymisen ja taitojen arkeen siirtymisen kannalta. Muita lapsen tunnesäätelytaitojen edistymistä tukevia tekijöitä olivat lapsen luontainen ympäristö, lapsen oma motivaatio ja sosiaalinen kanssakäyminen.
Kirjallisuuskatsauksessa nousi esiin kognitiiviseen ja psykososiaaliseen terapiaan pohjautuvia menetelmiä, joilla lasten tunnesäätelyä on voitu kehittää. Cog-Fun-menetelmällä pyrittiin edistämään toiminnanohjausta lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), Alert-ohjelman avulla pyrittiin edistämään itsesäätelytaitoja ja tunnesäätelyä lapsilla, joilla on fetaalialkoholisyndrooma (FAS) sekä leikkiin perustuvan intervention avulla pyrittiin edistämään sosiaalisia leikkitaitoja lapsilla, joilla on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD). Kaikissa tutkimuksissa mitattiin positiivista edistymistä lasten tunnesäätelyssä, itsesäätelyssä tai toiminnanohjauksessa interventiojakson jälkeen. Seurantamittauk-sissa raportoitiin vaikutusten säilyneen osittain.
Tutkimuksissa nousivat esiin tietyt lasten tunnesäätelytaitojen kehittymistä ja oppimista tukevat tekijät interventiokeinosta riippumatta. Vanhempien roolin merkitys korostui kaikissa tutkimuksissa. Vanhemman sitoutuneisuus ja osallistuminen terapiaan, kotiharjoittelu sekä vanhemman opetus ja ohjaus olivat ensisijaisen tärkeitä tekijöitä lapsen taitojen kehittymisen ja taitojen arkeen siirtymisen kannalta. Muita lapsen tunnesäätelytaitojen edistymistä tukevia tekijöitä olivat lapsen luontainen ympäristö, lapsen oma motivaatio ja sosiaalinen kanssakäyminen.