Pyöräliikenteen tulevaisuuskuva : Käyttäjälähtöisellä suunnittelulla kohti elinvoimaisempia kaupunkeja
Kaupinmäki, Oskari (2018)
Kaupinmäki, Oskari
Hämeen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178774
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805178774
Tiivistelmä
Tässä työssä on korostettu käyttäjälähtöisen suunnittelun merkitystä ja sitä kautta saavutettavia etuja liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa. Työn tavoitteena on ollut vastata, kuinka käyttäjälähtöisellä suunnittelulla saadaan pyöräliikennettä edistettyä siten, että pyöräliikenteen todellinen potentiaali realisoituu ja kuinka pyöräliikennettä edistämällä parannetaan liikenneympäristöä kaikkien liikkujien näkökulmasta ja luodaan elinvoimaisia kaupunkeja. Työn toimeksiantajia olivat Tampereen kaupunki, Tuusulan kunta ja Sitowise Oy.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi pyöräliikenteen edistämisen taustalla olevat tavoitteet, strategiat ja suunnitelmat. Lisäksi teoriaosuudessa paneuduttiin pyöräliikenteen problematiikkaan ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kaikkien kulkumuotojen näkökulmasta. Lopuksi nivottiin yhteen, kuinka käyttäjälähtöisesti pyöräliikennettä kehittämällä luodaan elinvoimaisempia kaupunkeja.
Käyttäjälähtöisiä pyöräliikenteen edistämisperiaatteita ja käytäntöjä sovellettiin kahdessa suunnittelukohteessa: Tampereella ja Tuusulassa. Suunnitelmissa selvitettiin pyöräliikenteen nykytila kohdekunnissa, laadittiin räätälöidyt pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteet ja määriteltiin kokonaisvaltainen pyöräliikenteen tavoitetila. Molemmissa töissä käytettiin käyttäjälähtöisiä työmenetelmiä: työpajoja, kyselyitä ja havainnointia.
Tämän työn perusteella pyöräliikenteen edistämisen tarvetta tulee entisestään korostaa. Peruslähtökohta on, että polkupyöräily tunnistetaan omaksi kulkumuodoksi. Kun käytetään käyttäjälähtöisiä suunnittelumenetelmiä, saavutetaan toimivia ja elinvoimaisempia kaupunkeja, joista hyötyvät kaikki liikkujat.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä käytiin läpi pyöräliikenteen edistämisen taustalla olevat tavoitteet, strategiat ja suunnitelmat. Lisäksi teoriaosuudessa paneuduttiin pyöräliikenteen problematiikkaan ja käyttäjälähtöiseen suunnitteluun kaikkien kulkumuotojen näkökulmasta. Lopuksi nivottiin yhteen, kuinka käyttäjälähtöisesti pyöräliikennettä kehittämällä luodaan elinvoimaisempia kaupunkeja.
Käyttäjälähtöisiä pyöräliikenteen edistämisperiaatteita ja käytäntöjä sovellettiin kahdessa suunnittelukohteessa: Tampereella ja Tuusulassa. Suunnitelmissa selvitettiin pyöräliikenteen nykytila kohdekunnissa, laadittiin räätälöidyt pyöräliikenteen suunnitteluperiaatteet ja määriteltiin kokonaisvaltainen pyöräliikenteen tavoitetila. Molemmissa töissä käytettiin käyttäjälähtöisiä työmenetelmiä: työpajoja, kyselyitä ja havainnointia.
Tämän työn perusteella pyöräliikenteen edistämisen tarvetta tulee entisestään korostaa. Peruslähtökohta on, että polkupyöräily tunnistetaan omaksi kulkumuodoksi. Kun käytetään käyttäjälähtöisiä suunnittelumenetelmiä, saavutetaan toimivia ja elinvoimaisempia kaupunkeja, joista hyötyvät kaikki liikkujat.