Varhainen vuorovaikutus lapsiperheiden terveyden edistämisessä
Lönnqvist, Anne; Mononen, Soili (2010)
Lönnqvist, Anne
Mononen, Soili
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201005189712
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osahanke Terveyttä edistävien työmenetelmien rviointi ja kehittäminen 2009-2011 -Näkökulmana lapsiperheiden ja nuorten palvelut -hankkeessa. Tarkoituksena on tutkia, miten Helsingin kaupungin neuvolan terveydenhoitajat ymmärtävät varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen omassa työssään ja miten se toteutuu heidän käytännön toiminnassaan. Tutkimuksessa selvitetään myös terveydenhoitajien näkemyksiä VAVU-työmenetelmän soveltuvuudesta perheiden tukemiseen sekä varhaisen vuorovaikutuksen toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta Helsingin kaupungin neuvoloissa työskentelevää terveydenhoitajaa. Kaikki haastateltavat olivat käyneet varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen perustason työssä -koulutuksen (VAVU-koulutus). Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, ja tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Terveydenhoitajat kuvasivat varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen olevan perheen pitkäjänteistä auttamista. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien vuorovaikutustaitoja, turvata lapselle hyvä psyykkinen kehitys ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri vastaanotolla. Terveydenhoitaja tukee perhettä antamalla käytännön tietoa ja auttamalla ongelmissa. Perhe voimaantuu, kun työote on kuunteleva ja perhekeskeinen. Terveydenhoitaja auttaa vanhempia vauvan viestien tulkinnassa mallittamisen ja peilaamisen avulla. Varhaista vuorovaikutusta tukemalla parannetaan vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta, vahvistetaan perheen voimavaroja ja sosiaalisia tukiverkostoja. Varhaisen vuorovaikutuksen toteutumista edistäviä tekijöitä ovat terveydenhoitajien mukaan asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen hyvä kumppanuussuhde, terveydenhoitajan ammatillisuus ja hoidon jatkuvuus. Estäviä tekijöitä ovat ongelmat asiakkaan ja terveydenhoitajan vuorovaikutussuhteessa ja ulkoiset tekijät, kuten puutteelliset resurssit. Terveydenhoitajat halusivat kehittää suunnattuja kotikäyntejä, perheiden ryhmävastaanottoja ja hoitopolkuja. Ammattitaidon parantamiseksi tarvitaan koulutusta, työnohjausta, vuoropuhelua oman ammattikunnan välillä ja moniammatillisen tiimityöskentelyn tehostamista. Riittävät resurssit takaavat perheelle hyvän palvelun ja auttavat terveydenhoitajaa ylläpitämään ja kehittämään työn laatua. Tuloksia voidaan hyödyntää neuvolatoiminnan ja terveydenhoitajan työmenetelmien kehittämisessä.
Terveydenhoitajat kuvasivat varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen olevan perheen pitkäjänteistä auttamista. Tavoitteena on vahvistaa vanhempien vuorovaikutustaitoja, turvata lapselle hyvä psyykkinen kehitys ja luoda luottamuksellinen ilmapiiri vastaanotolla. Terveydenhoitaja tukee perhettä antamalla käytännön tietoa ja auttamalla ongelmissa. Perhe voimaantuu, kun työote on kuunteleva ja perhekeskeinen. Terveydenhoitaja auttaa vanhempia vauvan viestien tulkinnassa mallittamisen ja peilaamisen avulla. Varhaista vuorovaikutusta tukemalla parannetaan vanhempien ja vauvan välistä kiintymyssuhdetta, vahvistetaan perheen voimavaroja ja sosiaalisia tukiverkostoja. Varhaisen vuorovaikutuksen toteutumista edistäviä tekijöitä ovat terveydenhoitajien mukaan asiakkaan ja terveydenhoitajan välinen hyvä kumppanuussuhde, terveydenhoitajan ammatillisuus ja hoidon jatkuvuus. Estäviä tekijöitä ovat ongelmat asiakkaan ja terveydenhoitajan vuorovaikutussuhteessa ja ulkoiset tekijät, kuten puutteelliset resurssit. Terveydenhoitajat halusivat kehittää suunnattuja kotikäyntejä, perheiden ryhmävastaanottoja ja hoitopolkuja. Ammattitaidon parantamiseksi tarvitaan koulutusta, työnohjausta, vuoropuhelua oman ammattikunnan välillä ja moniammatillisen tiimityöskentelyn tehostamista. Riittävät resurssit takaavat perheelle hyvän palvelun ja auttavat terveydenhoitajaa ylläpitämään ja kehittämään työn laatua. Tuloksia voidaan hyödyntää neuvolatoiminnan ja terveydenhoitajan työmenetelmien kehittämisessä.