Korjuukelpoisuuskartta puunhankinnan operaatioiden työvälineenä
Olkinuora, Kimmo (2018)
Olkinuora, Kimmo
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168577
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805168577
Tiivistelmä
Metsä Groupin puunkäyttö on lisääntymässä, minkä seurauksena puuraaka-ainetta on saatava tasaisesti ympäri vuoden tehtaiden käyttöön. Tasaisen puuvirran edellytyksenä on puunkorjuun onnistuminen läpi vuoden ja mahdollisimman pienillä maastovaurioilla. Ongelmaan on kehitetty uusi tietotuote nimeltään korjuukelpoisuuskartta, jonka julkaisijana toimii Suomen metsäkeskus. Työn tilaajana toiminut Metsä Forest halusi saada tietoa korjuukelpoisuuskartan luotettavuudesta ja maastovaurioiden syntymisille altistavista tekijöistä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nämä tiedot suorittamalla maastotarkastuksia aikaisemmin tehdyille puunkorjuukohteille.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että korjuukelpoisuuskartta ennusti korjuulohkon korjuukelpoisuuden 76-prosenttisesti oikein ja 24-prosenttisesti osittain oikein. Täysin virheellisiä korjuukelpoisuusluokituksia ei ollut yhtään. Maastovaurioille altistavat tekijät ryhmiteltiin neljään pääryhmään. Eniten maastovaurioille altisti havujen vähäinen kertyminen ajouralla (48 % vauriotapauksista). Toiseksi eniten vaikutti havujen sijoittelu ajouralle (23 %). Kolmanneksi eniten vaikutti ajourien suunnittelu (17 %). Neljänneksi vaikutti 12 %:n osuudella selkeästi väärä korjuuajankohta. Maastovaurioiden määrä kasvoi, mitä heikommin kantavalla maaperällä ajoura kulki tai sijaitsi korjuukelpoisuusluokituksilla. Tulokset ovat suunta-antavia ja alueellisia.
Tulosten perusteella korjuukelpoisuuskartta ennusti melko hyvin korjuulohkotasolla oikeaa korjuukelpoisuutta, ja se soveltuu hyvin työvälineeksi puunhankinnan operaatioihin. Maastossa tehtävää korjuukelpoisuuden määritystä se ei kuitenkaan täysin korvaa, koska kartan laadintaan käytettävässä lähdemateriaalissa on virheitä ja kaikkia kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä ei ole lähdemateriaaleista saatavilla. Turvemaiden osuus tutkimuksessa jäi pieneksi, minkä vuoksi ne tarvitsevat lisätutkimuksia. Maastovaurioiden ehkäisyn kannalta merkittäviä tekijöitä ovat havujen kertyminen ajouralle, sääolot ja kuljettajien toiminta. Korjuukelpoisuuden suunnitteluvaiheessa pitäisi huomioida havujen määrän kertyminen ja määritellä niiden vaikutus maaperän kantavuuteen. Sääolot tulisi huomioida, koska kuiva ajanjakso parantaa kantavuutta ja sateinen vastaavasti heikentää sitä. Kuljettajien toiminta vaikuttaa ratkaisevasti maastovaurioiden syntymiseen, koska he voivat oikealla toiminnalla vähentää maastovaurioiden syntymistä tai väärillä toimintatavoilla aiheuttaa niitä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että korjuukelpoisuuskartta ennusti korjuulohkon korjuukelpoisuuden 76-prosenttisesti oikein ja 24-prosenttisesti osittain oikein. Täysin virheellisiä korjuukelpoisuusluokituksia ei ollut yhtään. Maastovaurioille altistavat tekijät ryhmiteltiin neljään pääryhmään. Eniten maastovaurioille altisti havujen vähäinen kertyminen ajouralla (48 % vauriotapauksista). Toiseksi eniten vaikutti havujen sijoittelu ajouralle (23 %). Kolmanneksi eniten vaikutti ajourien suunnittelu (17 %). Neljänneksi vaikutti 12 %:n osuudella selkeästi väärä korjuuajankohta. Maastovaurioiden määrä kasvoi, mitä heikommin kantavalla maaperällä ajoura kulki tai sijaitsi korjuukelpoisuusluokituksilla. Tulokset ovat suunta-antavia ja alueellisia.
Tulosten perusteella korjuukelpoisuuskartta ennusti melko hyvin korjuulohkotasolla oikeaa korjuukelpoisuutta, ja se soveltuu hyvin työvälineeksi puunhankinnan operaatioihin. Maastossa tehtävää korjuukelpoisuuden määritystä se ei kuitenkaan täysin korvaa, koska kartan laadintaan käytettävässä lähdemateriaalissa on virheitä ja kaikkia kantavuuteen vaikuttavia tekijöitä ei ole lähdemateriaaleista saatavilla. Turvemaiden osuus tutkimuksessa jäi pieneksi, minkä vuoksi ne tarvitsevat lisätutkimuksia. Maastovaurioiden ehkäisyn kannalta merkittäviä tekijöitä ovat havujen kertyminen ajouralle, sääolot ja kuljettajien toiminta. Korjuukelpoisuuden suunnitteluvaiheessa pitäisi huomioida havujen määrän kertyminen ja määritellä niiden vaikutus maaperän kantavuuteen. Sääolot tulisi huomioida, koska kuiva ajanjakso parantaa kantavuutta ja sateinen vastaavasti heikentää sitä. Kuljettajien toiminta vaikuttaa ratkaisevasti maastovaurioiden syntymiseen, koska he voivat oikealla toiminnalla vähentää maastovaurioiden syntymistä tai väärillä toimintatavoilla aiheuttaa niitä.