Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus muistisairaille
Brandt, Eleonora (2018)
Brandt, Eleonora
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805026125
Tiivistelmä
Eleonora Brandt. Puhevammaisten tulkkauspalvelun soveltuvuus muistisairaille.
Kevät 2018, 62s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, aiheuttavatko muistisairaudet kommunikaatio-ongelmia, käyttävätkö muistisairaat henkilöt puhevammaisten tulkkauspalveluja ja määritelläänkö muistisairaus vammaksi.
Opinnäytetyössäni tutkin myös miten muistisairaiden henkilöiden puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttöä voi kehittää voi kehittää.
Tällä hetkellä muistisairaat henkilöt eivät
käytä puhevammaisten tulkkauspalveluita laajalti, mutta osalle kohderyhmää tarve on ilmeinen. Muistisairaan määrittäminen vammaiseksi on vielä yhteiskunnan tasolla kompleksinen. Teoriaosan tarkoituksena oli kuvata, millaisia kommunikaation ongelmia eri muistisairaudet aiheuttavat ja mikä muistisairaiden henkilöiden asema on tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa kommunikaation ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri henkilöä, joilla oli asiantuntemusta muistisairaista henkilöistä tai palvelujärjestelmään liittyvistä rakenteista.
Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia haastateltavilla on muistisairaiden henkilöiden kommunikaatio-ongelmista ja puhevammaisten tulkin käytöstä.
Haastatteluista ilmeni, että muistisairaat henkilöt eivät käytä tulkkauspalveluja laajalti, vaikka osalle kohderyhmästä hyöty olisi ilmeinen. Valtaosalla muistisairaista henkilöistä on kommunikaatio-ongelmia sekä puheen tuottamisessa että vastaanottamisessa. Sille, että tulkkauspalveluja ei käytetä laajalti, haettiin syitä yhteiskunnan rakenteista, vanhentuneista ajattelumalleista, asenteista ja tietämättömyydestä. Haastatteluissa tuli ilmi, että muistisairaat pitäisi määritellä yhdeksi vammaryhmäksi siinä missä muutkin etenevää neurologista sairautta sairastavat.
Haastateltavat toivat esiin erilaisia kehittämisideoita ja ehdotuksia alan edistämiseksi.
Kevät 2018, 62s., 1 liite.
Diakonia-ammattikorkeakoulu, Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus, tulkki (AMK).
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, aiheuttavatko muistisairaudet kommunikaatio-ongelmia, käyttävätkö muistisairaat henkilöt puhevammaisten tulkkauspalveluja ja määritelläänkö muistisairaus vammaksi.
Opinnäytetyössäni tutkin myös miten muistisairaiden henkilöiden puhevammaisten tulkkauspalvelun käyttöä voi kehittää voi kehittää.
Tällä hetkellä muistisairaat henkilöt eivät
käytä puhevammaisten tulkkauspalveluita laajalti, mutta osalle kohderyhmää tarve on ilmeinen. Muistisairaan määrittäminen vammaiseksi on vielä yhteiskunnan tasolla kompleksinen. Teoriaosan tarkoituksena oli kuvata, millaisia kommunikaation ongelmia eri muistisairaudet aiheuttavat ja mikä muistisairaiden henkilöiden asema on tällä hetkellä suomalaisessa yhteiskunnassa kommunikaation ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus, jonka aineisto kerättiin yksilöllisillä teemahaastatteluilla.
Tutkimusta varten haastateltiin viittä eri henkilöä, joilla oli asiantuntemusta muistisairaista henkilöistä tai palvelujärjestelmään liittyvistä rakenteista.
Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia haastateltavilla on muistisairaiden henkilöiden kommunikaatio-ongelmista ja puhevammaisten tulkin käytöstä.
Haastatteluista ilmeni, että muistisairaat henkilöt eivät käytä tulkkauspalveluja laajalti, vaikka osalle kohderyhmästä hyöty olisi ilmeinen. Valtaosalla muistisairaista henkilöistä on kommunikaatio-ongelmia sekä puheen tuottamisessa että vastaanottamisessa. Sille, että tulkkauspalveluja ei käytetä laajalti, haettiin syitä yhteiskunnan rakenteista, vanhentuneista ajattelumalleista, asenteista ja tietämättömyydestä. Haastatteluissa tuli ilmi, että muistisairaat pitäisi määritellä yhdeksi vammaryhmäksi siinä missä muutkin etenevää neurologista sairautta sairastavat.
Haastateltavat toivat esiin erilaisia kehittämisideoita ja ehdotuksia alan edistämiseksi.