OPASKOIRAN TUOMA OSALLISUUS : Tutkimus opaskoiran merkityksestä osallisuuden kokemukseen
Syrjänen, Elina (2017)
Syrjänen, Elina
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188946
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188946
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä selvitetään opaskoiran merkitystä näkövammaiselle osallisuuden kokemuksen kannalta. Tutkimuksessa etsitään vastausta kysymykseen, miten opaskoira paikkaa näkövamman tuomaa mahdollista osallisuuden vajetta. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda näkyväksi opaskoiran merkitys osallisuuden kannalta.
Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimivat osallisuuden teoreettiset näkökulmat, joista pääasiallisimpana teoriana Raivion ja Karjalaisen 2013 määrittelemät osallisuuden ulottuvuudet having, acting ja belonging. Tutkimus noudattelee fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä, jossa ihminen on tutkimuksen kohteena ja tutkittavana. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kokemus, merkitys ja yhteisöllisyys.
Tutkimuksessa saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että opaskoiralla on merkittävä vaikutus opaskoirankäyttäjän osallisuuden kokemukseen. Opaskoira lisää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tunnetta, joista voidaan päätellä sen lisäävän vahvasti ihmisen osallisuuden kokemusta.
Opaskoiran elämänkaari on keskimäärin 10–12 vuotta, josta se palvelee opaskoirana noin 8 vuotta. Mikäli ihminen joutuu luopumaan opaskoirastaan aikaisemmin, yhteistyö ei jostain syystä suju tai koiran jäädessä eläkkeelle, vähentää opaskoira tässä tilanteessa osallisuuden kokemusta ja osallisuuden kokemus saattaa jopa kääntyä osallisuuden vastaparin eli syrjäytymisen ulottuvuuksien puolelle. Nämä opaskoiran tuomat vaikutukset ovat marginaalisia, mutta eivät vähäpätöisiä verrattuna opaskoiran tuomiin hyötyihin osallisuuden kokemuksen lisääntymisen näkökulmasta.
Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla ja sen teoreettisena viitekehyksenä toimivat osallisuuden teoreettiset näkökulmat, joista pääasiallisimpana teoriana Raivion ja Karjalaisen 2013 määrittelemät osallisuuden ulottuvuudet having, acting ja belonging. Tutkimus noudattelee fenomenologis-hermeneuttista tutkimusperinnettä, jossa ihminen on tutkimuksen kohteena ja tutkittavana. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat kokemus, merkitys ja yhteisöllisyys.
Tutkimuksessa saatujen tulosten valossa voidaan todeta, että opaskoiralla on merkittävä vaikutus opaskoirankäyttäjän osallisuuden kokemukseen. Opaskoira lisää käyttäjänsä fyysistä, psyykkistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyden tunnetta, joista voidaan päätellä sen lisäävän vahvasti ihmisen osallisuuden kokemusta.
Opaskoiran elämänkaari on keskimäärin 10–12 vuotta, josta se palvelee opaskoirana noin 8 vuotta. Mikäli ihminen joutuu luopumaan opaskoirastaan aikaisemmin, yhteistyö ei jostain syystä suju tai koiran jäädessä eläkkeelle, vähentää opaskoira tässä tilanteessa osallisuuden kokemusta ja osallisuuden kokemus saattaa jopa kääntyä osallisuuden vastaparin eli syrjäytymisen ulottuvuuksien puolelle. Nämä opaskoiran tuomat vaikutukset ovat marginaalisia, mutta eivät vähäpätöisiä verrattuna opaskoiran tuomiin hyötyihin osallisuuden kokemuksen lisääntymisen näkökulmasta.