Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut : teemahaastattelu ilmiön taustoista
Hakkarainen, Helmi; Sarin, Johanna; Suontakanen, Sini (2018)
Hakkarainen, Helmi
Sarin, Johanna
Suontakanen, Sini
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188925
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805188925
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata nuorten pariskuntien ajatuksia ja kokemuksia perheenlisäyksestä. Työn tehtävinä oli selvittää, millainen on sopiva elämäntilanne lastenhankintaan, mistä perheenlisäykseen liittyvistä asioita pariskunnan osapuolet keskenään keskustelevat sekä mitä iän tuomista hedelmällisyyden muutoksista ja myöhäisen iän raskauden riskeistä tiedetään. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa Tampereen ammattikorkeakoulun ViVa-hankkeelle tietoa siitä, miten nuoret parisuhteessa elävät kokevat lapsenhankinnan ja millaisia ajatuksia heillä on lastenhankintaa koskien. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisella menetelmällä ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksessa korostui, että vakaa taloudellinen tilanne, opintojen loppuun suorittaminen, omien urahaaveiden toteutuminen sekä ajan riittävyys lapsiarjelle olivat tärkeimpiä edellytyksiä lastenhankinnalle. Itselle mieluisten asioiden toteuttaminen, kuten harrastaminen tavoitteellisesti ja matkustelu, koettiin asioiksi, joita toivottiin tehtävän ennen lastenhankintaa. Haastatteluissa ilmeni, että suurin osa parisuhteessa elävistä keskustelee lastenhankinnasta kuukausittain. Yleisimpiä keskustelujen aiheita ovat lasten lukumäärä, ajankohta, jolloin lapsia hankitaan ja elämässä tapahtuvat muutokset lapsen myötä. Tulokset osoittivat, että parisuhteessa elävien tietämys iän tuomista hedelmällisyyden muutoksista sekä myöhäisen iän raskauden riskeistä oli vähäistä. Haastateltavat olivat molempien sukupuolten kohdalla epävarmoja iästä, jolloin hedelmällisyys alkaa laskea. Myöhäisen iän raskauden riskeistä yleisimpinä mainittiin kehitysvammaisuuden, synnytyskomplikaatioiden sekä keskenmenon riski.
ViVa-hanke käyttää työtä oman tutkimuksensa pohjalla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa lastenhankinnan siirron syitä. Haastateltavat kokivat oman tiedon puutteelliseksi hedelmällisyyttä koskien, jonka vuoksi he toivoivat hedelmällisyysneuvonnan kehittämistä. Tästä johtuen jatkotutkimusehdotuksena on, että hedelmällisyysneuvonnan tarvetta sekä sen toteutusajankohtaa ja paikkaa kartoitettaisiin.
Tutkimuksessa korostui, että vakaa taloudellinen tilanne, opintojen loppuun suorittaminen, omien urahaaveiden toteutuminen sekä ajan riittävyys lapsiarjelle olivat tärkeimpiä edellytyksiä lastenhankinnalle. Itselle mieluisten asioiden toteuttaminen, kuten harrastaminen tavoitteellisesti ja matkustelu, koettiin asioiksi, joita toivottiin tehtävän ennen lastenhankintaa. Haastatteluissa ilmeni, että suurin osa parisuhteessa elävistä keskustelee lastenhankinnasta kuukausittain. Yleisimpiä keskustelujen aiheita ovat lasten lukumäärä, ajankohta, jolloin lapsia hankitaan ja elämässä tapahtuvat muutokset lapsen myötä. Tulokset osoittivat, että parisuhteessa elävien tietämys iän tuomista hedelmällisyyden muutoksista sekä myöhäisen iän raskauden riskeistä oli vähäistä. Haastateltavat olivat molempien sukupuolten kohdalla epävarmoja iästä, jolloin hedelmällisyys alkaa laskea. Myöhäisen iän raskauden riskeistä yleisimpinä mainittiin kehitysvammaisuuden, synnytyskomplikaatioiden sekä keskenmenon riski.
ViVa-hanke käyttää työtä oman tutkimuksensa pohjalla. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tarkasteltaessa lastenhankinnan siirron syitä. Haastateltavat kokivat oman tiedon puutteelliseksi hedelmällisyyttä koskien, jonka vuoksi he toivoivat hedelmällisyysneuvonnan kehittämistä. Tästä johtuen jatkotutkimusehdotuksena on, että hedelmällisyysneuvonnan tarvetta sekä sen toteutusajankohtaa ja paikkaa kartoitettaisiin.