Lääkeaineen identifiointi, pitoisuus ja hajoamistuotteiden määrät : Menetelmän kehitys ja validointi
Sivonen, Laura (2018)
Sivonen, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229423
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805229423
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli parantaa Santen Oy:llä käytössä olleita näytteenkäsittely- ja analysointimenetelmiä toistettavammiksi, nopeammiksi ja turvallisemmiksi. Näytteenkäsittelylle ja analysointimenetelmälle oli ennestään Santen Oy:n menetelmien lisäksi olemassa sopimusvalmistajan menetelmät, jotka molemmat olivat validoituja, mutta joissa oli todettu toistettavuusongelmia hankalan näytematriisin vuoksi. Tavoitteena oli siis joko jatkokehittää vanhoja menetelmiä tai vaihtoehtoisesti luoda täysin uudet menetelmät, optimoida ne ja validoida viranomaisohjeistuksen mukaisesti.
Opinnäytetyön kokeellisen vaiheen aikana saatiin näytteenkäsittelymenetelmä toistettavaksi ja käsittelyyn kuluvaa aikaa lyhennettyä huomattavasti. Lisäksi näytteenkäsittely saatiin yksinkertaistettua ja harmonisoitua. Analyysimenetelmä muutettiin isokraattisesta gradienttimenetelmäksi HPLC:llä, jonka jälkeen menetelmä skaalattiin ja optimoitiin UHPLC:lle.
Validoinnin osa-alueita ICH:n ohjeistuksen mukaan olivat spesifisyys, hajotuskokeet, toteamis- ja kvantitointiraja, lineaarisuus ja määritysalue, toistettavuus, oikeellisuus ja saanto, haavoittuvuus, liuosten säilyvyys ja suhteellinen vastekerroin. Myös vaatimukset olivat ICH:n ohjeistuksen mukaiset. Lähes kaikki osa-alueet täyttivät kriteerit ja näin ollen raportoitiin hyväksyttyinä.
Validoinnin hyväksytyistä osa-alueista voidaan päätellä näytteenkäsittelymenetelmän olevan toistettava ja analyysimenetelmän sopivan UHPLC-laitteistolle. Kun validointi on hyväksytysti suoritettu loppuun, seuraava askel on siirtää se sopimusvalmistajalle. Kehitettyjen näytteenkäsittely- ja analyysimenetelmien puutteet ovat edelleen näytteenkäsittelyssä ja tulevaisuudessa tulisikin kehitystyötä painottaa näytteenkäsittelyyn.
Opinnäytetyön kokeellisen vaiheen aikana saatiin näytteenkäsittelymenetelmä toistettavaksi ja käsittelyyn kuluvaa aikaa lyhennettyä huomattavasti. Lisäksi näytteenkäsittely saatiin yksinkertaistettua ja harmonisoitua. Analyysimenetelmä muutettiin isokraattisesta gradienttimenetelmäksi HPLC:llä, jonka jälkeen menetelmä skaalattiin ja optimoitiin UHPLC:lle.
Validoinnin osa-alueita ICH:n ohjeistuksen mukaan olivat spesifisyys, hajotuskokeet, toteamis- ja kvantitointiraja, lineaarisuus ja määritysalue, toistettavuus, oikeellisuus ja saanto, haavoittuvuus, liuosten säilyvyys ja suhteellinen vastekerroin. Myös vaatimukset olivat ICH:n ohjeistuksen mukaiset. Lähes kaikki osa-alueet täyttivät kriteerit ja näin ollen raportoitiin hyväksyttyinä.
Validoinnin hyväksytyistä osa-alueista voidaan päätellä näytteenkäsittelymenetelmän olevan toistettava ja analyysimenetelmän sopivan UHPLC-laitteistolle. Kun validointi on hyväksytysti suoritettu loppuun, seuraava askel on siirtää se sopimusvalmistajalle. Kehitettyjen näytteenkäsittely- ja analyysimenetelmien puutteet ovat edelleen näytteenkäsittelyssä ja tulevaisuudessa tulisikin kehitystyötä painottaa näytteenkäsittelyyn.