Alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja varhainen tuki Porin perusturvakeskuksen lastenneuvoloissa
Lindberg, Helena; Rintala, Ann-Mari (2018)
Lindberg, Helena
Rintala, Ann-Mari
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199067
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805199067
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten alkoholinkäytön puheeksi ottaminen ja varhainen tuki toteutuvat Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa. Tavoitteena oli saada tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat puheeksi ottamiseen ja varhaisen tuen toteutumiseen lastenneuvolassa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää lastenneuvolatyön kehittämisessä Porin perusturvakeskuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämisessä hyödynnettiin myös kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto koottiin tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuslomake koostui pääsääntöisesti väittämistä, joita täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä. Lisäksi lomakkeessa oli yksi avoin kysymys. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Porin perusturvakeskuksen lastenneuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat (N=44). Kyselyyn vastasi yhteensä 26 terveydenhoitajaa. Vastausprosentiksi muodostui 59 %.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisen aineiston osalta tilastollisin menetelmin. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tulosten mukaan vanhemman alkoholinkäytön puheeksi ottaminen toteutui Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa melko hyvin. Puheeksi ottamiseen vaikuttivat heikentävästi kuitenkin ajoittain riittämätön aikaresurssi, varhaiseen tunnistamiseen liittyvät haasteet, vuorovaikutukselliset tekijät sekä perheiden muut ongelmat. Puheeksi ottamista olisi mahdollista edistää henkilökunnan koulutuksella, selkeillä ja ajantasaisilla toimintaohjeilla sekä työyhteisön tuella. Näillä tekijöillä voitaisiin tehostaa lastenneuvolan roolia ehkäisevässä päihdetyössä.
Tuloksista nousi esiin terveydenhoitajien kokemus perheiden moninaisista ongelmista. Näin ollen jatkossa voisi tutkia lastenneuvolan roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja perheiden voimavarojen vahvistamisessa. Tutkimuksen kohteena voisi olla esimerkiksi Lapset Puheeksi -menetelmän käyttö osana perheiden varhaista tukemista Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa. Lisäksi terveydenhoitajat toivat esiin sen, että vanhemmat eivät aina tiedä, miksi alkoholinkäyttö otetaan puheeksi lastenneuvolassa. Toiminnallisena opinnäytetyönä voisi toteuttaa esimerkiksi postereita tai muuta kirjallista materiaalia vanhempia varten lastenneuvoloihin. Näin voitaisiin lisätä vanhempien tietoisuutta alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta lastenneuvolassa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusaineiston keräämisessä hyödynnettiin myös kvalitatiivista menetelmää. Tutkimusaineisto koottiin tätä tutkimusta varten laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimuslomake koostui pääsääntöisesti väittämistä, joita täydennettiin tarkentavilla kysymyksillä. Lisäksi lomakkeessa oli yksi avoin kysymys. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Porin perusturvakeskuksen lastenneuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat (N=44). Kyselyyn vastasi yhteensä 26 terveydenhoitajaa. Vastausprosentiksi muodostui 59 %.
Tutkimusaineisto analysoitiin määrällisen aineiston osalta tilastollisin menetelmin. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Tuloksia havainnollistettiin kuvioiden avulla.
Tulosten mukaan vanhemman alkoholinkäytön puheeksi ottaminen toteutui Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa melko hyvin. Puheeksi ottamiseen vaikuttivat heikentävästi kuitenkin ajoittain riittämätön aikaresurssi, varhaiseen tunnistamiseen liittyvät haasteet, vuorovaikutukselliset tekijät sekä perheiden muut ongelmat. Puheeksi ottamista olisi mahdollista edistää henkilökunnan koulutuksella, selkeillä ja ajantasaisilla toimintaohjeilla sekä työyhteisön tuella. Näillä tekijöillä voitaisiin tehostaa lastenneuvolan roolia ehkäisevässä päihdetyössä.
Tuloksista nousi esiin terveydenhoitajien kokemus perheiden moninaisista ongelmista. Näin ollen jatkossa voisi tutkia lastenneuvolan roolia mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja perheiden voimavarojen vahvistamisessa. Tutkimuksen kohteena voisi olla esimerkiksi Lapset Puheeksi -menetelmän käyttö osana perheiden varhaista tukemista Porin yhteistoiminta-alueen lastenneuvoloissa. Lisäksi terveydenhoitajat toivat esiin sen, että vanhemmat eivät aina tiedä, miksi alkoholinkäyttö otetaan puheeksi lastenneuvolassa. Toiminnallisena opinnäytetyönä voisi toteuttaa esimerkiksi postereita tai muuta kirjallista materiaalia vanhempia varten lastenneuvoloihin. Näin voitaisiin lisätä vanhempien tietoisuutta alkoholinkäytön puheeksi ottamisesta lastenneuvolassa.