VIESTINTÄÄ JA VAIKUTTAMISTA VAPAAEHTOISVOIMIN : Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piirin paikallisyhdistysten jäsenhankinta
Kollanus, Jari (2018)
Kollanus, Jari
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239669
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805239669
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kymen piiri. Opin-näytetyön aihe syntyi tarpeesta selvittää, miten kolmannella sektorilla toimivan valtakunnallisen organisaation viestintä toteutui sen paikallisyhdistyksissä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Kymen piirin paikallisyhdistykset, joita tutkimushetkellä oli 32.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yhdistysten nykyistä valmiutta toteuttaa organisaation viestin-tää ja vaikuttamista jäsenhankintaa ajatellen. Keskeistä oli selvittää viestinnän tehtäväjaot ja käy-tössä olevat viestintäkanavat. Tutkimuksella haettiin vastausta siihen, miten yhdistysaktiiveja voitai-siin paremmin tukea viestinnän tehostamisessa ja kehittämisessä.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineiston keruumenetelmäksi valittiin ky-sely. Tutkimuksen kohderyhmälle lähetettiin sähköinen kyselylomake, joka sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä yhdistysten viestinnän vastuista ja toteutuksesta. Kysely suunnattiin yhdistysten puheenjohtajille, joilla uskottiin olevan paras tieto siitä, miten viestintä omassa yhdistyksessä oli resursoitu. Vastausaktiivisuuden 75 % ja kokonaisotannan perusteella tutkimuksen voidaan pitää luotettavana.
Tutkimuksessa saatiin selville, että viestinnän vastuut ja tehtävät jakautuivat yhdistyksissä epäta-saisesti ja hajanaisesti. Viestinnän merkityksen tärkeys ja sen suunnitelmallisuus oli suurelta osin epäselvää ja jäsentymätöntä. Käytettävien viestintäkanavien osalta yhdistykset käyttivät viestinnäs-sä pääasiassa sähköisiä viestintäkanavia ja sosiaalista mediaa viestiessään jäsenilleen. Jäsenhan-kinnassa yhdistykset pidättäytyivät viestinnässä enemmän perinteisissä tavoissa tavoittaa uusia jäseniä. Se painottui henkilökohtaisten kontaktien ja tapahtumien kautta tehtävään markkinointiin ja vaikuttamistyöhön. Sosiaalisen median merkitys jäsenhankinnassa tiedostettiin, mutta yhdistyksillä ei ollut riittäviä valmiuksia ottaa sitä tehokkaampaan käyttöön. Yhdistyksissä toivottiin enemmän piirin tukea viestinnän kehittämiseen koulutuksen ja yhteistyön kautta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kohdentamalla tukea ja koulutusta yhdistyksille uusien me-diakanavien käyttöönotossa sekä viestinnän suunnittelussa. Järjestön viestintäsuunnitelman tunne-tuksi tekeminen edesauttaa yhdistysten viestinnän organisoimista. Organisoidulla ja suunnitelmalli-sella viestinnällä yhdistykset voivat tehostaa omaa viestintä- ja vaikuttamistyötä ja näin edistää jä-senhankintaansa. ”Viestintä on johtamisen ja vaikuttamisen väline ja toiminnan strateginen tuki”, todetaan järjestön omassa viestintäsuunnitelmassa 2016.
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yhdistysten nykyistä valmiutta toteuttaa organisaation viestin-tää ja vaikuttamista jäsenhankintaa ajatellen. Keskeistä oli selvittää viestinnän tehtäväjaot ja käy-tössä olevat viestintäkanavat. Tutkimuksella haettiin vastausta siihen, miten yhdistysaktiiveja voitai-siin paremmin tukea viestinnän tehostamisessa ja kehittämisessä.
Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta ja aineiston keruumenetelmäksi valittiin ky-sely. Tutkimuksen kohderyhmälle lähetettiin sähköinen kyselylomake, joka sisälsi strukturoituja sekä avoimia kysymyksiä yhdistysten viestinnän vastuista ja toteutuksesta. Kysely suunnattiin yhdistysten puheenjohtajille, joilla uskottiin olevan paras tieto siitä, miten viestintä omassa yhdistyksessä oli resursoitu. Vastausaktiivisuuden 75 % ja kokonaisotannan perusteella tutkimuksen voidaan pitää luotettavana.
Tutkimuksessa saatiin selville, että viestinnän vastuut ja tehtävät jakautuivat yhdistyksissä epäta-saisesti ja hajanaisesti. Viestinnän merkityksen tärkeys ja sen suunnitelmallisuus oli suurelta osin epäselvää ja jäsentymätöntä. Käytettävien viestintäkanavien osalta yhdistykset käyttivät viestinnäs-sä pääasiassa sähköisiä viestintäkanavia ja sosiaalista mediaa viestiessään jäsenilleen. Jäsenhan-kinnassa yhdistykset pidättäytyivät viestinnässä enemmän perinteisissä tavoissa tavoittaa uusia jäseniä. Se painottui henkilökohtaisten kontaktien ja tapahtumien kautta tehtävään markkinointiin ja vaikuttamistyöhön. Sosiaalisen median merkitys jäsenhankinnassa tiedostettiin, mutta yhdistyksillä ei ollut riittäviä valmiuksia ottaa sitä tehokkaampaan käyttöön. Yhdistyksissä toivottiin enemmän piirin tukea viestinnän kehittämiseen koulutuksen ja yhteistyön kautta.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kohdentamalla tukea ja koulutusta yhdistyksille uusien me-diakanavien käyttöönotossa sekä viestinnän suunnittelussa. Järjestön viestintäsuunnitelman tunne-tuksi tekeminen edesauttaa yhdistysten viestinnän organisoimista. Organisoidulla ja suunnitelmalli-sella viestinnällä yhdistykset voivat tehostaa omaa viestintä- ja vaikuttamistyötä ja näin edistää jä-senhankintaansa. ”Viestintä on johtamisen ja vaikuttamisen väline ja toiminnan strateginen tuki”, todetaan järjestön omassa viestintäsuunnitelmassa 2016.