Kuntien käytänteitä vanhusten ostopalveluissa : Länsi-Uusimaa ja Kirkkonummi
Makkonen, Taru; Turpeenoja, Elina; Sissi-Mansour, Katja (2010)
Makkonen, Taru
Turpeenoja, Elina
Sissi-Mansour, Katja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201004307327
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kahdeksan Länsi-Uudenmaan kunnan ja Kirkkonummen käytänteitä vanhusten ostopalveluissa. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa vanhustenpalveluiden tilanteesta ja riittävyydestä haastatteluhetkellä (syksy/2009) ja tulevaisuudessa sekä kuntien vanhuspalveluiden ostopalveluiden käytänteitä kunnissa.
Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin tietoa erilaisista vanhuspalveluista, hoivasta ja hoivayrittäjyydestä, ostopalvelusta sekä kuntien ikärakenteesta ja ennusteesta.
Tämän työn tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja aineistoa analysoitiin sekä kvantifioiden että käyttäen laadullista sisällön erittelyä. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kolmeltatoista kunnan vanhustyönpäättäjiltä. Lisäksi kerättiin tilastoaineistoa alueen väestöstä ja sen kehityksestä tulevaisuudessa laadullisen aineiston tueksi.
Tutkimustulosten mukaan kunnilla on nyt (syksy/2009) riittävästi tai jokseenkin riittävästi tarjolla vanhuspalveluita. Eniten kunnissa koettiin olevan tarvetta kotihoidosta ja palveluasumisesta. Laitoshoitoa koettiin olevan riittävästi tarjolla jokaisessa kunnassa. Suurimmissa osissa kunnista oli vanhuspalveluiden tarvetta muistihäiriöisille asiakkaille. Lähes jokainen kunta järjestää vanhuspalveluita ostopalveluina. Kunnat järjestävät vanhustenpalveluista ostopalveluina eniten palveluasumista. Vanhuspalveluiden ostopalveluiden valintaan vaikuttaa yhtä paljon raha, hoitopalveluiden laatu tai asiakkaan tilanne.
Tulevaisuudessa yli puolet kunnista arvioi heillä olevan hyvät edellytykset tarjota vanhuspalveluita kymmenen vuoden päästä ja puolet arvioi tarjonnan olevan melko riittämätöntä. Kotihoidolle ja palveluasumiselle arvioitiin olevan eniten tarvetta kymmenen vuoden päästä. Vähiten tulevaisuudessa arvioitiin tarvetta olevan laitoshuollolle. Lähes jokaisessa kunnassa arvioitiin kunnan ostavan tulevaisuudessa ostopalveluita.
Tutkimusta voi jatkaa syventyen perusteellisemmin kuntien tarjoamiin erilaisiin vanhuspalveluiden ostopalveluihin sekä niiden määrään.
Teoreettiseen viitekehykseen sisällytettiin tietoa erilaisista vanhuspalveluista, hoivasta ja hoivayrittäjyydestä, ostopalvelusta sekä kuntien ikärakenteesta ja ennusteesta.
Tämän työn tutkimusote oli laadullinen eli kvalitatiivinen ja aineistoa analysoitiin sekä kvantifioiden että käyttäen laadullista sisällön erittelyä. Tutkimusaineisto kerättiin yksilöhaastatteluina kolmeltatoista kunnan vanhustyönpäättäjiltä. Lisäksi kerättiin tilastoaineistoa alueen väestöstä ja sen kehityksestä tulevaisuudessa laadullisen aineiston tueksi.
Tutkimustulosten mukaan kunnilla on nyt (syksy/2009) riittävästi tai jokseenkin riittävästi tarjolla vanhuspalveluita. Eniten kunnissa koettiin olevan tarvetta kotihoidosta ja palveluasumisesta. Laitoshoitoa koettiin olevan riittävästi tarjolla jokaisessa kunnassa. Suurimmissa osissa kunnista oli vanhuspalveluiden tarvetta muistihäiriöisille asiakkaille. Lähes jokainen kunta järjestää vanhuspalveluita ostopalveluina. Kunnat järjestävät vanhustenpalveluista ostopalveluina eniten palveluasumista. Vanhuspalveluiden ostopalveluiden valintaan vaikuttaa yhtä paljon raha, hoitopalveluiden laatu tai asiakkaan tilanne.
Tulevaisuudessa yli puolet kunnista arvioi heillä olevan hyvät edellytykset tarjota vanhuspalveluita kymmenen vuoden päästä ja puolet arvioi tarjonnan olevan melko riittämätöntä. Kotihoidolle ja palveluasumiselle arvioitiin olevan eniten tarvetta kymmenen vuoden päästä. Vähiten tulevaisuudessa arvioitiin tarvetta olevan laitoshuollolle. Lähes jokaisessa kunnassa arvioitiin kunnan ostavan tulevaisuudessa ostopalveluita.
Tutkimusta voi jatkaa syventyen perusteellisemmin kuntien tarjoamiin erilaisiin vanhuspalveluiden ostopalveluihin sekä niiden määrään.