Käsitekartta siltana yhteiseen ymmärrykseen
Salmiranta, Piia (2018)
Salmiranta, Piia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805249921
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805249921
Tiivistelmä
Tämä kehittämispainotteinen sosionomi (AMK) tutkintoon tähtäävä opinnäytetyö on rakentunut asiakastyöharjoittelun yhteydessä lakitoimistossa. Työn toimeksiantaja on Lakitoimisto L Legal Oy. Tarkoituksena oli kokeilla, kuinka sosiaaliala käytännössä soveltuu moniammatilliseen yhteistyöhön juridisessa toimintaympäristössä sekä kehittää entistä asiakaslähtöisempää palvelua asiakkaille.
Työn kehittämistehtävä kohdistuu aivovamma- ja aivovamman jälkitila –diagnoosin saaneisiin lakitoimiston asiakkaisiin. Kehittämistehtävän tarve nousi esiin suoraan työelämästä, jossa havaittiin kohderyhmän asiakkailla haasteita rakentaa kokonaiskuvaa omasta oikeudellisesta prosessistaan. Tavoitteeksi muodostui tämän pohjalta kehittää lakitoimistolle työväline, joka edistäisi yhteisen käsityksen muodostamista lisäten samalla asiakkaan osallisuutta asiassaan. Työvälineeksi valikoitui sähköinen käsitekartta, joka laadittiin viidelle asiakkaalle heidän omista oikeudellisista prosesseistaan. Lisäksi toimeksiantajan käyttöön laadittiin yleisluonteiset käsitekartat riita-, liikennevahinko, työtapaturma- sekä rikos- prosessien etenemisestä. Näiden arviointi on suoritettu monitahoarvioinnin kautta.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus jakautuu tavoitteiden mukaisesti neljään teemaan: moniammatillisen yhteistyön kuvailuun, aivovamman ja aivovamman jälkitila diagnoosiin pohjautuvien erityisten piirteiden esittelyyn sekä näiden yhteen liittämiseen tuetussa päätöksenteossa. Lisäksi esittelen mielekkään oppimisen teoriaa, johon käsitekartta menetelmänä pohjautuu. Näitä lähestytään monimuotoisesti tieteelliseen tietoon, teoriaan sekä käytäntöön reflektoiden.
Johtopäätöksenä todetaan, että juridiikan ja sosiaalialan yhdistyminen asiakastyössä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi kaikista näkökulmista tarkasteltuna. Vastaavia moniammatillisia yhteistyömuotoja tulisi kehittää jatkossakin. Sen tuloksena syntynyt idea käsitekartasta asiakkaan asioinnin tukena vastasi erinomaisesti siihen tarpeeseen, joka työelämästä oli noussut. Käsitekartta toimi työvälineenä ylittäen sille asetetut odotukset ja vastaten kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin. Niiden hyödyntäminen olisi jatkossakin suositeltavaa aivovamma- ja aivovammanjälkitila -diagnoosin saaneen asiakkaan asioinnin tukena. Kehittämisehdotuksena todetaan, että tekniikka olisi laajennettavissa myös muihin toimintaympäristöistöihin sekä sovellettavissa muidenkin, etenkin kognitiivisia haasteita kohtaavien, asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä.
Työn kehittämistehtävä kohdistuu aivovamma- ja aivovamman jälkitila –diagnoosin saaneisiin lakitoimiston asiakkaisiin. Kehittämistehtävän tarve nousi esiin suoraan työelämästä, jossa havaittiin kohderyhmän asiakkailla haasteita rakentaa kokonaiskuvaa omasta oikeudellisesta prosessistaan. Tavoitteeksi muodostui tämän pohjalta kehittää lakitoimistolle työväline, joka edistäisi yhteisen käsityksen muodostamista lisäten samalla asiakkaan osallisuutta asiassaan. Työvälineeksi valikoitui sähköinen käsitekartta, joka laadittiin viidelle asiakkaalle heidän omista oikeudellisista prosesseistaan. Lisäksi toimeksiantajan käyttöön laadittiin yleisluonteiset käsitekartat riita-, liikennevahinko, työtapaturma- sekä rikos- prosessien etenemisestä. Näiden arviointi on suoritettu monitahoarvioinnin kautta.
Opinnäytetyön teoreettinen osuus jakautuu tavoitteiden mukaisesti neljään teemaan: moniammatillisen yhteistyön kuvailuun, aivovamman ja aivovamman jälkitila diagnoosiin pohjautuvien erityisten piirteiden esittelyyn sekä näiden yhteen liittämiseen tuetussa päätöksenteossa. Lisäksi esittelen mielekkään oppimisen teoriaa, johon käsitekartta menetelmänä pohjautuu. Näitä lähestytään monimuotoisesti tieteelliseen tietoon, teoriaan sekä käytäntöön reflektoiden.
Johtopäätöksenä todetaan, että juridiikan ja sosiaalialan yhdistyminen asiakastyössä osoittautui toimivaksi ratkaisuksi kaikista näkökulmista tarkasteltuna. Vastaavia moniammatillisia yhteistyömuotoja tulisi kehittää jatkossakin. Sen tuloksena syntynyt idea käsitekartasta asiakkaan asioinnin tukena vastasi erinomaisesti siihen tarpeeseen, joka työelämästä oli noussut. Käsitekartta toimi työvälineenä ylittäen sille asetetut odotukset ja vastaten kaikkiin sille asetettuihin tavoitteisiin. Niiden hyödyntäminen olisi jatkossakin suositeltavaa aivovamma- ja aivovammanjälkitila -diagnoosin saaneen asiakkaan asioinnin tukena. Kehittämisehdotuksena todetaan, että tekniikka olisi laajennettavissa myös muihin toimintaympäristöistöihin sekä sovellettavissa muidenkin, etenkin kognitiivisia haasteita kohtaavien, asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä.